Suomen luonnonvarat hupenevat – ”Täysin uhkapeliä, mitä tapahtuu”

Mustikka on vähentynyt Suomen metsistä.
Kotimaa 1.9.2014 07:30
Mustikka. © Vesa Moilanen / Lehtikuva

Vuonna 2014 ihmiskunta tarvitsee 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa.

Ilmastonmuutos, metsäkato, vesistöjen saastuminen ja väestön holtiton kasvu tulevat vaatimaan veronsa seuraavilta sukupolvilta.

Vielä 1970-luvulla maapallo tuotti enemmän kuin kulutti, jonka jälkeen tilanne on muuttunut ripeään tahtiin. Jos sama kehityskulku jatkuu, uusiutuvat luonnonvarat loppuvat vuonna 2054 jo alkukeväästä.

Asiantuntijoiden mukaan Suomen tilanne on kuitenkin suhteellisen valoisa moneen muuhun maahan verrattuna. Biokapasiteettimme on edelleen Euroopan suurin, joka johtuu muun muassa metsiemme runsaista ravinnepitoisuuksista.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ylikulutus näkyisi myös Suomen luonnossa.

 

Luonnontieteellisen keskusmuseon yksikönjohtaja Aino Juslén kertoo, että merkkejä luonnonvarojen ehtymisestä on nähtävillä Suomessa jo nyt.

”Kymmenen vuoden välein tehdyt uhanalaisuusarvioinnit osoittavat, että muun muassa monet lintu- ja hyönteislajit ovat vähentyneet huomattavasti.”

Lisäksi suoalueita on ojitettu paljon, ja osa nykyisistä avoimista soista on kasvamassa umpeen niin, että niiden lajisto on alkanut uhanalaistua.

Muutokset soilla ja metsissä voivat näkyä muun muassa pienempinä marjasatoina.

”Mustikan peittävyys metsissämme on vähentynyt merkittävästi.”

Huolestuttavaa on, ettei aina täysin tiedetä, mitä seurauksia ympäristölle ja sitä kautta ihmisille koituu monimuotoisuuden pienenemisestä, sillä kaikki ympäristössä tapahtuvat muutokset ovat sidoksissa toisiinsa.

”Täysin uhkapeliä, mitä ympäristölle tapahtuu, kun biodiversiteetti pienenee”, Juslén sanoo.

 

Suomi on sitoutunut  pysäyttämään luonnon köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Hallitus kuitenkin leikkasi luonnonsuojelurahoja yli 400 miljoonalla eurolla vuosilta 20142020.

Leikkaukset uhkaavat köyhtyvän lajiston lisäksi myös uhanalaisia perinneympäristöjä, kuten niittyjä, nummia ja ketoja. Kotieläinten laiduntamisen vähennyttyä niityt ja kedot ovat vaarassa kasvaa umpeen ja niiden perhos- ja hyönteislajit hävitä kokonaan.

Ympäristöneuvos Esko Hyvärisen mielestä toimintatavoissa tulisi tapahtua muutoksia, jotta kehityskulku saataisiin pysäytettyä. ”Monimuotoisuus-näkökulma tulisi huomioida paremmin kaikessa luonnonvaroja hyödyntävässä toiminnassa.”

Aino Juslén ei myöskään usko, että tavoitteeseen luonnon köyhtymisen pysäyttämisestä päästään nykyisellä päätöksenteolla. ”Ei tällä menolla. Maailmantalouden ongelmat ajavat edelle.”

 

Juttu julkaistu 1.9. klo 7.30, juttua muokattu klo 15.07: Ingressin harhaanjohtava ilmaisu (”ylikulutuksen vuoksi marjasadot jäävät vuosi vuodelta pienemmiksi”) muutettu muotoon ”mustikka on vähentynyt Suomen metsistä”, ja jutun lause ”lisäksi suuri osa avoimista soista on kasvamassa umpeen liiallisen ojituksen vuoksi ja niiden lajisto on alkanut uhanalaistua” korjattu muotoon ”lisäksi suoalueita on ojitettu paljon, ja osa nykyisistä avoimista soista on kasvamassa umpeen niin, että niiden lajisto on alkanut uhanalaistua”.