Suomen laki vastaan Kittilän laki: Tilanne nyt 6–0

KHO:n päätös ei kuitenkaan anna lainkaan suojaa epäkohdista ilmoittavalle virkamiehelle, ihmettelee professori Olli Mäenpää.
Eeva-Liisa Hynynen
Kotimaa 5.1.2017 11:15

Korkein hallinto-oikeus KHO on hylännyt Kittilän kunnan valituksen, joka koski Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä palauttaa hallintojohtaja Esa Mäkinen takaisin kunnanhallituksen sihteeriksi ja kunnanjohtajan sijaiseksi.

KHO antoi ratkaisunsa keskiviikkona 4. tammikuuta. Tämä oli vuoden sisällä jo kuudes hallintotuomioistuinten antama ratkaisu, jossa kumotaan Kittilän päättäjien enemmistön tekemiä lainvastaiseksi osoittautuneita päätöksiä.

Suomen laki on Kittilän laista voitolla 6–0.

KHO katsoi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tavoin, että kunnanvaltuuston päätös syntyi virheellisessä järjestyksessä, koska Esa Mäkistä ei kuultu ennen kunnanvaltuuston kokousta elokuussa 2015, jolloin valtuusto muutti hallintosääntöä voidakseen siirtää Mäkisen pois kunnanhallituksen sihteerin tehtävistä.

KHO:n mukaan kuulemisvelvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että ”hallintosäännön muutoksen tarkoituksena on ilmeisesti ollut vaikuttaa Mäkisen työtehtävien sisältöön siirtämällä toimivaltaa häneltä muille virkamiehille”.

KHO:n perusteluissa todetaan, että Mäkisen virkaan kohdentuneet tehtävämuutokset ”ovat olleet siinä määrin olennaisia, että kysymys on hallintojohtajan virantoimitusvelvollisuuden sisällön muuttamisesta viranhaltijalain 23 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kun hallintojohtajalle ei ole ennen päätöksen tekemistä varattu tilaisuutta tulla kuulluksi viranhaltijalain 23 §:ssä edellytetyllä tavalla, valtuuston päätös on tältä osin syntynyt virheellisessä järjestyksessä.”

Lisäksi KHO kiinnitti ratkaisussaan huomiota siihen, että kunnanvaltuusto ei perustellut päätöstään. Tähän kiinnitti huomiota myös Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antaessaan ratkaisunsa kesäkuun 2016 lopulla.

KRP on käynnistänyt tutkinnan Mäkisen syrjään siirtämisestä.

Kunnanhallituksen jäsen Hille Kuusisto (kok) valitti Mäkisen epäasiallisesta syrjään siirtämisestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen syksyllä 2015. Kuusisto pyysi tutkimaan, käyttivätkö kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus harkintavaltaansa väärin ottaessaan Mäkiseltä keskeisiä työtehtäviä pois muuttaessaan kunnan hallintosääntöä.

Kuusisto epäili Mäkisen syrjään siirtämistä kostotoimiksi siitä, että Mäkinen oli tuonut kunnanhallituksen listalle keväällä 2015 lainopillisen neuvonantajan, OTL Pertti Eilavaaran laskun niin sanotuista Eilavaara-asiakirjoista, joita väitettiin kunnanhallituksen asiakirjoiksi, mutta joista kunnan johtavat viranhaltijat eivät tienneet mitään – eivätkä tienneet kaikki kunnanhallituksen jäsenetkään.

Kun tuolloin vt. kunnanjohtajana toiminut Mäkinen toi laskun kunnanhallituksen esityslistalle ja asia nousi julkisuuteen, käynnisti keskusrikospoliisi tutkinnan Eilavaara-laskusta ja -asiakirjoista saman tien.

Kyseinen tapahtumasarja liittyy myös KHO:n antamaan päätökseen.

Kuusisto pyysi valituksessaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeutta tutkimaan, oliko kunnanhallituksen tuolloinen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk) esteellinen käsittelemään hallintosäännön muuttamista Mäkisen tehtävien osalta, koska Kurula oli jo tuolloin epäiltynä KRP:n Eilavaara-tutkinnassa – ja epäillyn asemaan hän joutui Mäkisen tuotua laskun julki.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus katsoi Timo Kurulan esteelliseksi, vaikka ei valtuuston tekemien menettelyvirheiden vuoksi ottanutkaan kantaa valituksen varsinaisiin sisältökysymyksiin kuten harkintavallan väärinkäyttöön.

 

KHO sen sijaan katsoo, että Kurula ei ollut esteellinen osallistumaan hallintosäännön käsittelyyn.

”Asiakirjojen mukaan Kurulaan ja eräisiin muihin kunnanhallituksen jäseniin kohdistuvat rikosilmoitukset ovat liittyneet niihin ristiriitoihin, joita on syntynyt kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston enemmistön päädyttyä kunnanjohtajan erottamisen kannalle. Virkarikosten on väitetty tapahtuneen tässä irtisanomismenettelyssä ja sen valmistelussa, johon Eilavaaralta hankittu lausunto on liittynyt”, KHO toteaa perusteluissaan.

KHO jatkaa: ”Kurulalla ja Mäkisellä on saattanut olla eri näkemys näistä kunnan hallinnossa erimielisyyksiä aiheuttaneista kysymyksistä ja toimintatavoista asian yhteydessä. Tästä asetelmasta ei sinänsä kuitenkaan seuraa, että kunnanhallituksen puheenjohtaja olisi esteellinen osallistumaan hallintosäännön muuttamista koskevan asian käsittelyyn siltä osin kuin yhteistoimintaelimessä tapahtuvan valmistelevan käsittelyn jälkeen kunnanvaltuustossa tehtävät hallintosäännön muutokset voivat vaikuttaa hänen kanssaan eri mieltä olleen virkamiehen asemaan.”

KHO toteaa, että ”rikostutkinnalla ei voida katsoa olevan sellaista yhteyttä tähän asiaan, että Kurulaa olisi pidettävä esteellisenä osallistumaan asian valmisteluun siten kuin mainitussa säännöksessä edellytetään”.

KHO:n perustelu osoittaa, että KHO lausuu Eilavaara-asiaa kommentoidessaan suppeammasta näkökulmasta kuin Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, joka kiinnitti huomiota myös siihen, millä tavalla rikostutkintaan oli päädytty.

Näin päätöstään perusteli kesäkuussa 2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus:

”Hallinto-oikeus katsoo, että Kurulaa voidaan pitää esteellisenä osallistumaan hallintojohtajan tehtävien järjestelyä koskevan asian käsittelyyn kunnan yhteistyöelimessä. Mäkinen on vt. kunnanjohtajana toimiessaan tuonut kunnanhallituksen käsiteltäväksi oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laatiman laskun, mikä lasku ja siihen liittyvät niin sanotut Eilavaara-asiakirjat ovat sittemmin johtaneet rikostutkintaan ja muun muassa Timo Kurulan kotiin tehtyyn kotietsintään, mitä seikkoja Kurula ei ole kiistänyt antamassaan selvityksessä. Lisäksi Kuusiston Kurulan selvityksen johdosta antamasta vastaselityksestä ilmenee, että rikostutkinta on johtanut sittemmin syyteharkintaan. Luottamus Kurulan puolueettomuuteen on vaarantunut hallintolain 28 §:n momentin 7 kohdassa tarkoitetusta syystä. Asian käsittelyssä on tapahtunut Kurulan esteellisyyden perusteella menettelyvirhe.”

Olennaista oli siis se, että Kurula oli Mäkisen toimenpiteiden vuoksi joutunut rikostutkintaan ja ajanut sen jälkeen hallintosäännön muutosta Mäkisen toimenkuvaan.

KHO ei, kuten ei myöskään Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, ottanut lainkaan kantaa valtuuston päätöksen sisältöä koskeneisiin valitusperusteisiin vaan ainoastaan menettelyvirheisiin.

Kannanottoa vaille jäi siis kysymys siitä, oliko hallintosäännön muuttamisessa kyse Mäkiseen kohdistetusta kostosta ja oliko valtuusto siten käyttänyt harkintavaltaansa väärin.

KRP on käynnistänyt tutkinnan Mäkisen syrjään siirtämisestä.

Olli Mäenpää: Ratkaisu tuo esiin hyvin ongelmallisen aukon lainsäädännössämme.”

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää luki Suomen Kuvalehden pyynnöstä KHO:n päätösasiakirjan.

Mäenpää sanoo, että KHO olisi voinut arvioida Timo Kurulan esteellisyyskysymykseen liittyvää asetelmaa toisinkin.

”KHO toteaa, että virkamiehen esteellisyys [koskee myös luottamushenkilöitä] ei synny pelkästään hänestä tehdyn rikosilmoituksen perusteella. Tämä onkin vakiintunut oikeudellinen lähtökohta. Muutenhan esteellisyystilanne olisi milloin tahansa saatavissa aikaan pelkästään rikosilmoitus tekemällä.”

Mäenpään mukaan KHO kiinnittää huomiota myös siihen, että rikosilmoitukset olivat liittyneet ristiriitoihin, joita oli syntynyt kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston enemmistön päädyttyä kunnanjohtajan erottamisen kannalle.

”Kokonaisarviossaan KHO päätyy kuitenkin siihen, että tästä asetelmasta ei seuraa, että kunnanhallituksen puheenjohtaja olisi ollut esteellinen käsittelemään hänen kanssaan eri mieltä olleen virkamiehen asemaa”, professori suomentaa KHO:n päätöstä.

Mäenpää katsoo, että KHO:n päätös ei anna lainkaan suojaa epäkohdista ilmoittavalle virkamiehelle eli niin sanotulle ”whistle blowerille”.

”Tällaiseen virkamieheen voidaan näköjään kohdistaa erilaisia kielteisiä seuraamuksia, ja päätöksen tekijänä voi toimia myös ilmoituksen piiriin kuuluva henkilö itse. Ratkaisu tuo esiin hyvin ongelmallisen aukon esteellisyyslainsäädännössämme.”

Keskustelu

SK:n Kittiläjahdin asianosaisuutta ja arroganssia osoittaa ettei hallintoasioissa korkeinta päätösvaltaa edustavan KHO:n laillisuus nyt toimittajalle ja lehdelle kelpaakaan. Oikein on pitänyt kääntyä vuosikymmeniä mediaa jutuille myönteisellä tavalla joustavasti serveeranneen professori Ollin puoleen. Lausunto ei ole kunniaksi Ollille. Parempi olisi ollut tavanomainen ”ongelmallinen”. Ollin arvostetut edeltäjät Helsingin yliopistossa eivät nyt annetun kaltaisella floppilausunnolla olisi osallistuneet median ajojahtiin.

Kovin on erikoiset lasit joiden läpi Tapio SK lukee. Taitaa olla henkilökohtaisesti jotain hampaankolossa.

Asiantuntijana kuultu professori Olli Mäenpää kiinnittää mielestäni ansiokkaasti huomioita KHO:n päätökseen esteellisyyskysymyksestä. Siinäpä pohdittavaa.

En ole myöskään havainnut, että Suomen Kuvalehti olisi virheellisesti uutisoinut Kittilän laintulkinnoista. Sen sijaan Tapion kaltaisia harhautuksia ja asian siirtämistä sivupoluille on riittänyt.

Suomen Kuvalehti on asiallisesti ja monipuolisesti uutisoinut Kittilän kuntaan liittyvistä laillisuusongelmista, kiitos siitä pitkäaikaisena lukijana.