Suomella voisi olla omia sukellusveneitä – hankinta ”vahvasti esillä” 1990-luvulla

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö: ”Vähintään kolme sukellusvenettä olisi miljardiluokan investointi.”
Petri Pöntinen
Kotimaa 21.10.2014 13:00

Ruotsin puolustusvoimat jatkaa suuroperaatiota Tukholman saaristossa epäillyn sukellusvenehavainnon todentamiseksi. Etsintöjä on tehty niin veden pinnalla kuin syvyyksissäkin.

Ruotsi voi käyttää jahdissa omia sukellusveneitään.

”Sukellusvene on varsin hyvä väline toisen sukellusveneen etsinnässä”, sanoo Suomenlahden meripelastusalueen komentaja, kommodori Markus Aarnio.

Pariisin rauhansopimus vuonna 1947 velvoitti Suomen luopumaan sukellusveneistä. Vuonna 1990 presidentti Mauno Koivisto irtisanoutui yksipuolisesti sopimuksen asevelvoitteista. Samalla vuosikymmenellä Suomi harkitsi sukellusveneiden hankintaa merivalvonnan tueksi.

”Ruotsi olisi myynyt halvalla käytettyjä sukellusveneitä”, Aarnio kertoo.

Puolustusvoimissa tehtiin laskelmia.

”Sukellusveneiden huolto- ja ylläpitokustannukset ja tukikohtien rakentaminen olisi tullut hyvin kalliiksi, siksi ajatuksesta luovuttiin”, Aarnio sanoo.

”Hankinnan hinta on niistä ajoista kasvanut vielä huomattavasti.”

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö (ps) kertoo, että omien sukellusveneiden hankinta ei ole ollut ”vahvasti esillä” sitten 1990-luvun.

”Puhutaan miljardiluokan investoinnista”, Niinistö sanoo.

”Sukellusveneitä pitäisi olla vähintään kolme huollon takia. Silloin yksi pystyisi operoimaan koko ajan.”

Niinistö sanoo, että lähes 70 vuoden tauko sukellusveneiden käytössä on jättänyt jälkensä.

”Osaamista ei enää ole. Sukellusveneiden hankinta tarkoittaisi hyvin mittavaa koulutustarvetta.”

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan mukaan sukellusveneiden ostoa ”voidaan harkita tulevaisuudessa”. Ennen sitä hän nostaa kuitenkin esiin puolustusyhteistyön Ruotsin kanssa, myös merivalvonnassa.

”Jos yhteistyö edistyisi, saisimme tietotaitoa Ruotsin sukellusvenekyvystä.”

 

Kylmän sodan vuosina neuvostoliittolaiset sukellusveneet syyllistyivät Ruotsin aluevesien loukkauksiin. Myös nyt ruotsalaiset epäilevät tunkeutujaa idästä, venäläistä sukellusvenettä.

Suomen etu merivalvonnassa on Suomenlahti: keskisyväys alle 25 metriä, sokkeloinen saaristo.

”Ne alueet, joilla sukellusveneet pystyisivät liikkumaan saaristossamme, ovat rajalliset ja tiedossamme”, kommodori Aarnio sanoo.

”Siellä on valvonta päällä 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa, niin pinnan alla kuin päällä.”

Koska Suomen aluevedet ovat vaikeakulkuisempia kuin Ruotsin, sukellusveneitä korvaavat järjestelmät merivalvonnassa soveltuvat Suomelle, Aarnio sanoo.

”Jos jotain poikkeuksellista ääntä kuuluu meressä tai tulee ilmoitus oudosta liikkeestä saaristossa, joku yksikkö lähetetään tarkistamaan paikan päälle.”

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Niinistö pitää luonnonolosuhteita keskeisenä syynä, miksi Suomen aluevesiä on loukattu harvemmin kuin Ruotsin.

”Venäläisillä on myös tsaarinajan kartat Suomen aluevesistä.”

Suomi on korvannut aistivalvonnan, miehitetyt merivalvonta-asemat, tekniikalla. Tutkat, kamerat ja pimeässä toimivat multisensorit hoitavat valvontaa veden päällä, merenpohjaan lasketut mikrofonit seulovat taas vieraita ääniä vedessä.

Merivalvonnasta annetun ohjeistuksen mukaan mahdollinen sukellusvene yritetään pakottaa pintaan käsisyvyyspommein tunnistamista varten.

”Sitten tehdään virkateitse vaadittavat kuulustelut ja tutkinnat. Asia käsitellään ja puidaan poliittisella tasolla”, Aarnio kuvaa prosessia.

Tiettävästi 1980-luvun alussa Ahvenmaan länsipuolella liikkui vieraan valtion sukellusvene; se pakeni varoituspanosten ammunnan jälkeen. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin sukellusvene karkotettiin varoituspommein Hangon edustalla.

Tapaukset kuvaavat sukellusvenejahdin vaikeutta: tunkeutujat eivät nouse ehdoin tahdoin pintaan.

”Minun urani aikana, yli 30 vuodessa”, Aarnio sanoo, ”ei ole tietooni tullut yhtään sellaista tapausta, jossa sukellusveneestä olisi saatu sataprosenttinen näköhavainto ja kansallisuus tunnistettua.”

Kommodorin mukaan tuoreita ilmatilan loukkauksia ei voi verrata tapahtumiin merellä.

”Aluevesiloukkaus on erittäin poikkeuksellinen tapahtuma.”