Suomeen oikeus rekisteröidä useita äidinkieliä, ehdottaa työryhmä – ”Monipuolistaisi kuvaa kielellisestä identiteetistä”

Uudistuksesta olisi hyötyä kunnille esi- ja perusopetuksen suunnittelussa, todetaan SK:n näkemässä työryhmän ohjelmaluonnoksessa.
Kotimaa 25.11.2021 16:00
Tuukka Tuomasjukka
Kevätlukukauden alku helsinkiläisessä peruskoulussa tammikuussa 2021. © Vesa Moilanen/Lehtikuva

Jos oikeusministeriön työryhmän valmistelema ehdotus menee läpi, Suomessa voi tulevaisuudessa merkitä väestörekisteriin useamman kuin yhden kielen.

Tämä käy ilmi Suomen Kuvalehden näkemästä työryhmän kielipoliittisen ohjelman luonnoksesta. Työryhmän työskentely päättyi marraskuussa 2021.

Luonnoksessa linjataan, että valtiovarainministeriö aloittaa valmistelutyön ”usean kielen merkitsemiseksi väestötietojärjestelmään siten, että nykyinen kielellisiä oikeuksia turvaava järjestelmä ei vaarannu”.

Uudessa mallissa väestötietojärjestelmään merkittäisiin äidinkieli ja asiointikieli nykyiseen tapaan, minkä lisäksi niiden oheen lisättäisiin mahdollisuus merkitä yksi tai useampi kotikieli tai äidinkieli. Tällä hetkellä väestörekisteriin voi merkitä vain yhden äidinkielen.

Uusi malli olisi luonnoksen mukaan kannattava, ”mikäli tästä aiheutuvat muutos- ja ylläpitokulut ovat kohtuullisia ja tietoturva ja yksilönsuoja huomioidaan”. Lisäksi kielitaitoa koskevan uusien tietojen pitäisi olla ”sisällöllisesti ja väestöllisesti kattavia, jotta täysimääräinen hyöty saavutettaisiin”.

Oikeusministeriön työryhmän työ perustuu vuonna 2019 laadittuun hallitusohjelmaan. Siihen tehtiin kirjaus kielipoliittisesta ohjelmasta, jossa on tavoitteena ottaa aiempaa paremmin huomioon Suomessa puhuttuja vähemmistökieliä.

 

Oikeusministeriö on jo aiemmin selvittänyt useamman kielen lisäämistä väestörekisteriin. Vuonna 2020 julkaistun selvityksen mukaan usean kielen merkitseminen väestötietojärjestelmään antaisi nykyistä monipuolisemman kuvan henkilön kielellisestä identiteetistä, hänen puhumistaan kielistä ja kieliyhteisöihin kuulumisesta sekä Suomen kielivarannosta.

Merkintä äidinkielestä ei luo henkilölle oikeuksia esimerkiksi tietyllä kielellä tarjottaviin palveluihin. Sen sijaan useamman kielen mainitsemisesta olisi hyötyä kunnille esimerkiksi esi- ja perusopetuksen suunnittelussa sekä erikoistarpeisiin varautumisessa, luonnoksessa arvioidaan.

Suomi on saanut pyyhkeitä väestörekisterin yksikielisyysvaatimuksesta. Juha Sipilän (kesk) hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta vuonna 2017 totesi, että useamman kielen merkitsemistä väestötietojärjestelmään tulisi selvittää. Euroopan neuvoston ministerikomitea suositteli samana vuonna, että Suomen tulisi helpottaa useisiin eri kieliyhteisöihin kuulumisen ilmoittamista väestötietojärjestelmässä.

Esimerkiksi Suomessa puhuttujen saamen kielten tilastoissa on ollut vaihtelua siksi, että monet saamelaiset eivät ole merkinneet kieltä äidinkielekseen.