Suomalaistutkijat selvittivät rauduskoivun perimän

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet rauduskoivun perimän yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.

Dna:n tunteminen hyödyttää sekä metsänjalostusta että perustutkimusta. Rauduskoivu on metsänviljelyssä Suomen tärkein lehtipuu.

Perimän selvittämistä varten kerättiin DNA-näytteitä yhden koivuyksilön lehdistä ja kuoren alla olevasta jälsikerroksesta. Koivuyksilö on tuotettu Metsäntutkimuslaitoksen Haapastensyrjän yksikössä geenikartoitusta varten.

Pitkäaikaisen jalostustyön tuloksena saadun yksilön dna paljasti, että rauduskoivussa on noin 440 miljoonaa emäsparia, mikä on noin kahdeksasosa ihmisen emäsparien määrästä. Rauduskoivun perimässä arvioidaan olevan 30 000–40 000 geeniä. Koivun geenien määrittäminen genomista sekä niiden tehtävien selvittäminen on jo aloitettu.

Perimästä voidaan hakea esimerkiksi kasvunopeuteen, puun laatuun sekä taudin- ja tuhonkestävyyteen vaikuttavia geenejä.

Perimän selvittyä voidaan tarkastella esimerkiksi sellaisia puuaineen ominaisuuksia, joita ei muuten voitaisi määrittää ilman puun vahingoittamista. Mitä paremmin jonkin ominaisuuden geneettinen säätely ymmärretään, sitä helpompi tätä ominaisuutta on jalostaa perinteisin, risteyttämiseen ja valintaan perustuvin menetelmin.

Kun geenien tehtävät tunnetaan, jalostusohjelmassa voidaan valita geenitaustansa pohjalta lupaavimmat puut jo hyvin nuorina tarkempaan testaukseen. Rauduskoivu on otollinen sekä tutkimuksen mallipuuna että jalostuksen kohteena, koska sen taimet saadaan kasvihuoneissa kiritettyä kukkimaan jo alle vuoden ikäisenä.