Suomalaisten sukellusveneiden taistelut Suomenlahdella

Kotimaa 3.7.2008 15:15

Vanha kunnon Vesikko oli ainut suomalainen sukellusvene, joka säästyi purkutuomiolta.sukellusvene vesikko
Sukellusvene Vesikko on yksi Suomenlinnan turistinähtävyyksistä.

Teksti Mikko Niemelä

Suomella oli jatkosodan alkaessa käytettävissä viisi sukellusvenettä. Vetehis-luokan 63,5-metriset sukellusveneet Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso rakennettiin Aurajoella 1930-luvun alussa.

Vesikko ja Saukko olivat pienempiä. Vesikon pituus oli reilut 40 metriä, Saukon pituus 32,5 metriä, se olikin pienin Suomen puolustusvoimien sukellusveneistä.

Alukset toimivat Porkkalan kapeikossa ja kuuluivat osasto Pukkilaan. Myöhemmin aluksista kolme eli Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso siirrettiin Ahvenanmaan rannikolle suojaamaan kauppalaivaliikennettä, jonka tuhoamiseen neuvostosukellusveneet olivat ryhtyneet.

Suomalaisten sukellusveneet saivat torpedoitua vihollisen alukset voitokkaasti. Sen jälkeen niitä ei alueella nähty.

Vetehinen oli ensimmäinen itsenäisen Suomen omistama sukellusvene. Se tuhoutui taistelussa neuvostoliittolaista sukellusvenettä vastaan vuonna 1942. Vetehinen ampui torpedon ohi neuvostoaluksesta, minkä seurauksena se joutui avaamaan tykkitulen. Vetehinen taisteli urhoollisen voitokkaasti. Se puski kohti vihollissukellusveneen kansirakenteita vaurioittaen sitä pahoin. Vihollisen alukseen tuli suuri repeämä ja se kääntyi nopeasti kyljelleen upoten perä edellä Suomenlahden syvyyksiin.

Uponnut neuvostoalus löydettiin ruotsalaisen sukellusryhmän ansiosta Ruotsin aluevesiltä kesällä 2006.

Vesihiisi oli myös Suomen laivaston Vetehinen-luokan 500 tonnin sukellusvene. Vesihiisi upotti torpedoillaan yhden vihollisen sukellusveneen vuonna 1942, aivan kuten Iku-Tursokin.

Saukon ainoaksi varsinaiseksi sotatoimeksi jäi torpedon ampuminen Somerin laituriin kahta siellä ollutta neuvostoliittolaista vartioalusta kohti.

Vesikon suurin voitto tapahtui 3. heinäkuuta 1941, kun se torpedoi neuvostoliittolaisen kauppalaiva Vyborgin. Sen seurauksena kolme vihollisen vartiomoottorivenettä jahtasi Vesikkoa syvyyspommeilla tulittaen.

Vesikko pelastui ja pääsi tukikohtaansa Vahterpäähän.

Sukellusveneet
myytiin romuksi

Liittoutuneiden valvontakomissio määräsi vuonna 1945, että suomalaiset sukellusveneet on riisuttava aseista. Sukellusveneet Vetehinen, Vesihiisi, Iku-Turso ja Saukko myytiin Belgiaan metalliromuksi vuonna 1953.

Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947 Suomen puolustusvoimilta kiellettiin sukellusveneiden omistaminen. Suomalaisten sukellusveneiden kohtalo oli päätyä romuttamolle, sukellusveneiden hautausmaalle. Ainut alus, joka säästyi purkutuomiolta, oli Vesikko. Sotamuseo entisöi Vesikon ja siirsi sen museotarkoitukseen Suomenlinnan Susisaareen. Merivoimien vuosipäivänä 9. heinäkuuta 1973 Vesikko avattiin yleisölle.

Vuonna 1933 valmistuneeseen sukellusvene Vesikkoon voi tutustua päivittäin Suomenlinnassa elokuun loppuun asti kello 11-18.

Lähteet: Finnish Navy in WW II – Submarine construction details, Finnish Submarines, Suomen sotamuseo.

Kuva Patrik Lindström / LK

Lisää aiheesta
Sukellusvene Vesikko