Suomalaishornetit lentävät Islantiin jo tammikuun lopussa

Hornet-hävittäjä
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomalaiset eivät valvo Nato-maan ilmatilaa vaan osallistuvat pohjoismaisiin harjoituksiin.

Vuosi sitten käytiin kiivasta poliittista keskustelua Suomen osallistumisesta Islannin ilmatilan valvontaan. Siitä vastaa Nato, ja monet tulkitsivat Suomen mahdollisen osallistumisen jälleen uudeksi askeleeksi kohti sotilasliiton avaraa syliä.

Nyt ilmavoimat on siirtymässä tuumasta toimeen. Islantiin lentää tammikuun lopussa Suomesta viisi Hornetia, kaksi NH-90-helikopteria ja 55-henkinen komennuskunta kolmen viikon ajaksi.

Ne eivät kuitenkaan mene valvomaan Islannin ilmatilaa. Ne osallistuvat pohjoismaisen puolustusyhteistyön eli NORDEFCO:n puitteissa järjestettävään harjoitukseen nimeltä Iceland Air Meet. Siihen osallistuu myös 6–7 ruotsalaista JAS39 Gripen-hävittäjää ja 4–6 norjalaista F16-konetta.

Vain viime mainitut valvovat kolmiviikkoisen harjoituksen aikana Islannin ilmatilaa. Suomalaiskoneissa ei edes ole ladattuja aseita.

Harjoitus maksaa ilmavoimille noin 600 000 euroa. Hinnassa eivät ole mukana lentotunnit. Ne olisi joka tapauksessa käytetty samantyyppisiin harjoituksiin, joita Islannissa nyt lennetään.

Teemoina ovat muun muassa neljän koneen parven toiminta toisentyyppisillä koneilla lentäviä harjoitusvastustajia vastaan, yhdistettyjen ilmaoperaatioiden suunnittelu, johtokeskustoiminnot ja ilmatankkaukset. Harjoitukseen osallistuu tankkauskoneita Yhdysvalloista ja Hollannista sekä Naton AWACS-ilmavalvontakone.

Näin kertoi ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Lauri Puranen vuotuisessa toimittajatapaamisessa maanantaina. Hänelle se oli laatuaan viimeinen. Ensi syksynä kalvosulkeisia pitää keväällä komentajaksi nouseva nykyinen operaatiopäällikkö, eversti Kim Jäämeri.

Harjoitus muiden joukossa

Puraselle Islannin-keikasta syntynyt poliittinen myrsky tuli viime syksynä ilmeisesti jonkinmoisena yllätyksenä.

Ilmavoimissa hanke oli nimittäin alusta alkaen listattu samantyyppiseksi kansainväliseksi harjoitukseksi, joita pidetään jatkuvasti eri puolilla Eurooppaa ja harva se viikko Suomen, Norjan ja Ruotsin hävittäjälentäjien kesken pohjoisessa.

Norja on Nato-maa, joten Nato on tavalla tai toisella mukana lähes kaikissa näissä harjoituksissa. Naton rauhankumppanimaa Suomen ilmavoimat on muutenkin hyvin tiiviissä yhteyksissä sotilasliittoon.

Viime syyskuussa uusittiin Naton nopean toiminnan joukkojen eli NRF:n järjestelmiin kuuluva valmiuskoe. Toista sataa testaajaa kävi viiden päivän aikana Rissalassa läpi ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön toiminnan. Purasen mukaan testi läpäistiin alustavan raportin mukaan hyvin.

Suomi on Natolle hyvä kaveri, mutta perheenjäsenyys on jotakin ihan muuta. Yhteistyössä tulee usein vastaan raja, jonka jälkeen tietoa annetaan vain jäsenille.

“Tietyistä asejärjestelmistä ei kerrota ulkopuolisille ja tiedustelupuolella on aina seinä vastassa”, Puranen sanoo.

Pommeja pudottamaan

Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö palvelee Purasen mukaan Suomen ilmavoimien ydintehtävää eli kotimaan puolustamista. Sillä rintamalla on edessä merkittävä toimialan laajennus, kun kymmenien vuosien ajan vain hävittäjätorjuntaan rakennettu ilmavoimat valmistautuu ensimmäisen kerran sotien jälkeen myös pommitustehtäviin eli ilmasta maahan-toimintaan.

Horneteissa on tehty tarvittavia muutoksia ja ensimmäiset “oikeat” pommit, JDAM-tyyppiset ohjautuvat liitopommit, aiotaan pudottaa ensi vuonna.

Purasen arvion mukaan ilmasta maahan-operaatiot edeltävät Hornet-lentäjältä noin 30 tunnin lisäkoulutusta. Ne tunnit saadaan käyttöön, kun osa nyt Horneteilla lennettävistä tunneista siirretään lennettäviksi uusituilla ohjaamoilla varustetuilla Hawk-harjoituskoneilla.

Ilmasta maahan -kyvyn jälkeen suomalaiset ovat entistä käyttökelpoisempi voimavara myös kansainvälisissä operaatioissa. Tanskan ilmavoimat pudotti Libyan sodassa tuhat ja Norjan ilmavoimat 700 pommia.

Ruotsalaiskoneilla olisi ollut ilmasta maahan -kyky, mutta ne olivat mukana Libyassa lähinnä lentokieltoalueen valvonnassa. Se tehtävä olisi Purasen mukaan sopinut myös Suomen ilmavoimille, jotka Purasen ilmeiseksi harmiksi jätettiin kuitenkin tämän operaation ulkopuolelle.

Hävittäjäkone on jatkossakin miehitetty

Puranen on komentanut ilmavoimia, jonka toimintaa on valtion rahapulan vuoksi jouduttu supistamaan. Vuotuisten Hornet-lentotuntien määrä on leikattu normaalista vajaasta 9 000:sta lähes tuhannella tunnilla ja ohjaajakohtaiset tuntimäärät ovat vajonneet huolestuttavan alhaisiksi.

Lisäksi Puranen ehkä ajoittain ihmettelee johtavansa ilma-aseen asemasta muuttofirmaa. Niin moni joukko-osasto siirtyy paikkakunnalta toiselle ja väkeä joudutaan vähentämään.

Ilmavoimien seuraava suuruudistus, Hornetin seuraajan valinta, jää kuitenkin seuraajan tai seuraajien huoleksi. Hankintaprojekti käynnistetään tosimielellä aikaisintaan seuraavan hallituksen aikana vuosikymmenen puolenvälin jälkeen.

Aikataulun sanelee Hornetien käyttöiän umpeutuminen 2020-luvun jälkipuoliskolla. Miehittämättömät lennokit eli UAV:t ovat nykyajan puolustusvoimissa muotivehkeitä, mutta Puranen uskoo vakaasti, että Suomen ilmavoimien seuraava konetyyppikin on miehitetty hävittäjäkone.