Suomalaiset pelkäävät tulipaloa kotona

Kotimaa 18.11.2008 12:06

Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää tulipaloa pelottavimpana kotiin liittyvänä uhkana. Puolet kotien tulipaloista syttyy sähkölaitteista. Palovaroittimia ei testata riittävästi ja säännöllisesti.HELSINKI - (STT) / PALOVAROITIN: Palovaroitin pitää testata säännöllisesti. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Viime vuonna tulipaloissa kuoli 90 ihmistä.

Kotitalouksien suurista tulipaloista yli puolet syttyy viallisesta sähkölaitteesta tai sähkölaitteiden virheellisestä käytöstä. Näissä paloissa kuoli viime vuonna 17 ihmistä.

Jos leivänpaahdin syttyy palamaan ja vaurioittaa vieressä olevaa keittiön kaappia, vahingot maksavat noin 3000 euroa.

Jos omakotitalo tuhoutuu tulipalossa kokonaan, kustannuksia syntyy noin 300000 euroa. Kesämökkipalolle hintaa tulee noin 150000 euroa.

Toimiva varoitin
pelastaa

Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää tulipaloa pelottavimpana kotiin liittyvänä uhkana. Vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa tulipalot olivat eniten pelätty uhka kodissa.

Suomalaiset luottavat palohälyttimiin paloturvallisuuden takaajina. Silti palohälyttimien toimivuutta testataan suositeltua harvemmin.

If Vahinkovakuutusyhtiön TNS Gallupilla teettämässä tutkimuksessa selvisi, että laissa pakolliseksi määritelty palovaroitin löytyy lähes jokaisesta suomalaiskodista. Varsinaisia sammutusvälineitä ei sen sijaan joka kodista löydy. Noin joka toisessa suomalaiskodissa on sammutuspeite. Alle puolessa kodeista puolestaan on vaahto- tai nestesammutin.

Palovaroittimien testaamisesta on rummutettu vuosia erilaisilla kampanjoilla. Suositusten mukaan ne tulisi testata kuukausittain, mutta näin kertoo tekevänsä vain 13 prosenttia suomalaisista. Reilu puolet testaa varoittimensa vuoden tai puolen vuoden välein.

”Tieto on huolestuttava. Pelkästään toimivan palovaroittimen avulla voitaisiin pelastaa vuosittain kymmeniä ihmishenkiä”, kertoo vakuutusjohtaja Veli-Pekka Kemppinen Ifistä.

Kemppinen ja turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä SPEKistä arvelevat, että palovaroitinten vilkkuva merkkivalo ja pariston loppumisesta kertova ääni vähentävät halukkuutta tarkastaa varoitin. Merkeistä huolimatta peräti 40 prosentissa palovaroittimissa paristot eivät toimi.

”Moni ajattelee, että mitä tsekattavaa yhden pariston avulla toimivassa yksinkertaisessa laitteessa voi olla”, Leino pohtii.

Viikoittainen
testaus

Samalla, kun palovaroittimen toimivuus varmistetaan, sen mekanismit saavat ”virikkeitä” ja toimintakyky säilyy paremmin.

”Testasin omaa palovaroitintani, ja se päästi normaalin merkkiäänen. Sen jälkeen varoitin jäi kuitenkin rätisemään ja piipittämään omiaan”, Leino kertoo omista kokemuksistaan väsähtäneestä laitteesta.

SPEKissä tutkailtiin vastikään palovaroitinten ohjeita.

”Yllättävän monissa kehotettiin tarkistamaan hälytin viikoittain. En tiedä, onko kysymys siitä, että pyrkivät välttämään tuotevastuuta vahinkotilanteissa. Milloinhan mennään siihen, että ohjeissa kerrotaan, että varoitin pitäisi tarkistaa päivittäin tai tunneittain”, Leino pyörittelee päätään.

Tutkimus tehtiin Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa, ja siihen haastateltiin noin 1000 ihmistä kussakin maassa.

Jutun lähteet: If Vahinkovakuutusyhtiö, Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK

Teksti
SK netin toimitus
Maija Paikkala / STT

Kuva
Markku Ulander / Lehtikuva