Suomalaiset ovat huolissaan omasta taloudestaan – iloinen kuluttaminen jatkuu

Kotimaa 28.12.2011 13:34
Kehnoista talousnäkymistä huolimatta suomalaiset jaksavat shoppailla. Kauppojen myynti on kasvanut, joulumyynti sujui hyvin ja alennusmyynnit vetävät asiakkaita. Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva.

Suomalaisten kuluttajien talousluottamus on hiipumassa. Odotukset yleisestä talouskehityksestä ja työttömyydestä ovat syksyn aikana käyneet yhä synkemmiksi. Myös näkemykset omasta taloudesta ovat heikot. Joulukuun tilanteesta kertoo Tilastokeskuksen tiistaina julkistama raportti.

Apeista arvioista huolimatta vähittäiskaupan myynti kuitenkin jatkaa kasvuaan. Lokakuussa nousua oli 5,4 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, ja marraskuun pikaennakkotietojen mukaan myynti kasvoi 4,6 prosenttia. Myös kauppojen joulumyynti on sujunut hyvin.

Kaupan liiton toimitusjohtajan Juhani Pekkalan mukaan ristiriitainen tilanne johtuu siitä, että näköpiirissä on riskialttiit ajat, mutta se ei vielä näy merkittävästi taloudessa.

”Valtaosalla suomalaisista menee edelleen hyvin. Vaikka yt-neuvotteluita käydään eri puolilla ja etenkin teollisuudessa vähennetään työvoimaa, huonot uutiset koskettavat toistaiseksi aika pientä osaa kansalaisista. Myös työllisyys on edelleen kasvussa”, Pekkala sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan työllisyys parani marraskuussa. Työttömiä oli 166 000, mikä on 20 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli 70 000 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa.

Myös Kesko kertoi äskettäin myynnin 7,4 prosentin kasvusta marraskuussa. Pelkästään ruokakaupan myynti nousi 9,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi rauta-, auto- ja huonekalukauppojen myynti olivat kasvussa.

Pekkalan mukaan velkakriisin ja huonojen uutisten toistaiseksi vähäiset vaikutukset eivät ole tulleet yllätyksenä.

”Vähittäiskauppa on jälkisyklinen toimiala. Lomautukset, irtisanomiset ja vientitilausten väheneminen ovat jo nyt näköpiirissä. Kaupassa tämä alkaa näkyä vasta myöhemmin. Vastaavasti kun teollisuus lähtee uudelleen nousuun, meillä kestää jonkin aikaa päästä mukaan vauhtiin”, Pekkala kertoo.

Kohtalokas arvonlisävero

Suomi on ajautumassa taantumaan, mutta asetelmaan ei ole ryhdytty varautumaan etukäteen, sillä vähittäiskauppa pystyy reagoimaan talouden muutoksiin nopeasti. Kaupan etuna on muun muassa joustava työvoima. Merkittävä määrä työntekijöistä on osa-aikaisia ja opiskelijoita.

”Me olemme siinä mielessä erikoinen toimiala, että meillä ei ole olemassa tilauskantaa. Myynti syntyy täsmälleen sillä hetkellä, kun asiakas astuu kauppaan ja alkaa ostaa. Tilannetta voidaan yrittää ennakoida pitämällä varastot niin pieninä kuin mahdollista”, Pekkala kertoo.

Päivittäistavarakaupalla on merkittävä rooli kaupalle. Vähittäiskaupan arvo ilman arvonlisäveroa on noin 36 miljardin euroa. Päivittäistavarakaupan osuus siitä on runsaat 14 miljardia euroa eli noin 40 prosenttia.

Huolestuttavan taloustilanteen vaikutukset alkavat Pekkalan mielestä näkyä vasta ensi vuonna. Kaupan kasvu saattaa säilyä matalana, mutta yhtä hyvin se voi pudota nollaan.

”Tilanne riippuu hyvin paljon siitä, millaisia ratkaisuja hallitus tekee veropolitiikassaan. Ostovoima ratkaisee sen miten vähittäiskauppa sujuu. Arvonlisäveron mahdollinen korotus voi olla kohtalokas. Olemme laskeneet, että kahden prosentin veronkorotus vie meiltä 16 000 työpaikkaa.”

Viime viikolla varainhoitoyhtiö Taaleritehtaan salkunhoitaja Mika Heikkilä kertoi Suomen Kuvalehdelle, että tiedossa on huonojen uutisten talvi. Suuret yhtiöt saattavat lykätä merkittäviä investointejaan, ja epävarmuuden ketjuuntuminen voi johtaa kasvavaan työttömyyteen.

Radikaalit tapahtumat rahoitusmarkkinoilla tai velka- ja eurokriisin syveneminen ovat myös mahdollisia uhkakuvia.

”Lisäksi Suomen kansantalouden tasapainottamisesta syntyy kovia paineita. Riippumatta siitä tehdäänkö se veroja kiristämällä tai julkista sektoria supistamalla, se vaikuttaa kulutuskysyntään. Vähittäiskauppa ja kauppa kokonaisuudessaan saavat olla varpaillaan seuraavien vuosien aikana”, Pekkala toteaa.

”Tärkeää on nyt se, että muistettaisiin 1990-luvun alun laman opetukset. Silloin kulutuskysyntä vedettiin ihan minimiin ja työttömyys räjähti käsiin.”