Suomalaiset: Näissä asioissa olemme maailman parhaita – tämä mättää

Kotimaa 23.3.2011 09:00

Suomalaiset ovat kriittisiä ”eliittiä” kohtaan mutta tyytyväisiä hyvinvointiyhteiskunnan saavutuksiin. Politiikka kiinnostaa enemmän kuin ennen.

Suomalaisten mielestä olemme maailman parhaita peruskoulutuksen tasossa. Kuvassa Annu Riekki (vas.), Riku Parkkinen ja Artturi Jääskeläinen Metsokankaan koulussa Oulussa 10. helmikuuta 2011.Markku Ruottinen / Str / Lehtikuva.

Peruskoulutuksen taso.

Yhteiskunnan turvallisuus.

Sananvapaus ja muiden perusoikeuksien toteutuminen.

Kun kysytään meidän suomalaisten arviota, näissä asioissa olemme maailman parhaita.

Monet muutkin asiat (tieteen taso, demokratian toimivuus, julkiset palvelut) saavat suomalaiset kokemaan ylpeyttä. Newsweek-lehden arvio Suomesta maailman parhaana maana saa näin ”voittajilta” itseltään ainakin osittaisen hyväksynnän.

Tiedot perustuvat Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimukseen 2011.

Protesti?

Kevään vaalit ja perussuomalaisten nousu ovat herättäneet kysymyksiä. Onko Suomessa valloillaan protestimieliala? Onko kansa jakautunut?

Mitään näin dramaattista ei ole tapahtunut, jos lähteenä käyttää EVAn tutkimusta. Siitä löytyy kiintoisia tuloksia, joista esitellään tässä väitteiden kautta ja aiempiin tutkimuksiin verraten.

”Puolueet eivät ymmärrä ihmisten ongelmia”

Suuri osa suomalaisesta (78 prosenttia) sanoo puolueiden ajautuneen yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista. 1990-luvun laman aikana näkemykset olivat tosin vieläkin synkempiä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että politiikka ei kiinnostaisi. Politiikasta kiinnostuneita on nyt enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1996 – ja täysin passiivisia vähemmän.

Useampi kuin joka toinen (56 prosenttia) ilmoittaa olevansa kiinnostunut politiikasta ja seuraavansa sitä aktiivisesti. Onkin jännittävää nähdä, näkyykö tämä kiinnostuksen kasvu kevään vaaleissa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että jopa puolet (49 prosenttia) perussuomalaisten kannattajista sanoo, että ”mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita”.

”Politiikan uskottavuus on mennyttä”

Poliitikkojen moraali kyseenalaistetaan. Noin joka neljäs suomalainen ajattelee, että valtaosa poliitikoista on rehellisiä ja tunnollisia ihmisiä.

Viime vuosien vaalirahakohu ei ole vaikuttanut tähän näkemykseen niin voimakkaasti kuin olisi saattanut kuvitella. Vuonna 1996 suomalaiset ajattelivat poliitikkojen moraalista vieläkin negatiivisemmin kuin 2011.

Äänestäjillä on kovat vaatimukset siitä, millaisia päättäjien pitää olla. Tärkeimmät ominaisuudet ovat rehellisyys ja vastuullisuus, asiantuntevuus ja osaaminen sekä rohkeus, valmius itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan.

Median toiminta saa kritiikkiä. Yli puolet suomalaisista (57 prosenttia) on sitä mieltä, että toimittajat ohjailevat liikaa mielipiteitä Suomessa. Näin ajatellaan tosin vähemmän kuin ennen – vuonna 2000 toimittajien ohjailua piti liiallisena 69 prosenttia.

”Maahanmuutosta ei puhuta suoraan”

Selvä enemmistö suomalaisista (73 prosenttia) sanoo, että täkäläinen keskustelu maahanmuutosta ei ole riittävän suorapuheista ja ongelmia esille tuovaa.

Lähes yhtä moni on myös valmis allekirjoittamaan väitteen, jonka mukaan ”suomalaisten tulisi tehokkaasti varjella kulttuurinsa omaleimaisuutta yhä lisääntyvää kansainvälistymistä vastaan”.

Ajatus oman kulttuurin suojaamisesta on aina ollut yhtä vahva, kun asiaa on kysytty kahden vuoden välein vuodesta 1986.

”Suomalaisten maahanmuuttoasenteissa 2000-luvun aikana tapahtunut vähittäinen lientyminen on nyt nollattu ja palattu takaisin 1990-luvulle. Trendin taitekohdaksi havaitaan vuosi 2006, minkä jälkeistä aikaa leimaa asenteiden asteittainen tiukentuminen”, kirjoittavat Ilkka Haavisto ja Pentti Kiljunen EVAn raportissa.

”Missä EU, siellä ongelma”

Kansa ei asetu täysin Timo Soinin iskulauseen taakse.

Vaikka julkisessa keskustelussa esillä ovat olleet euron kriisi ja takaukset Euroopan ongelmamaille, yhteisvaluutta euron kannatus ei juuri ole vähentynyt.

Myös Suomen EU-jäsenyys on suunnilleen yhtä hyvä tai huono asia kuin se on ollut vuodesta 1996. Tuoreimpien lukujen mukaan EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 37 prosenttia, kielteisesti 30. Myönteisiä näkemyksiä on nyt vähemmän kuin 2009 mutta enemmän kuin 2005.

Asialla on silti kääntöpuoli. Yli puolet suomalaisista eli 61 prosenttia on sitä mieltä, että EU:lla on liikaa vaikutusta Suomen päätöksiin.

EVA tutkii arvoja ja asenteita

– Vuoden 2011 tutkimus on 14. kerta, kun EVA tutkii suomalaisten arvoja ja asenteita.
– Uusinta raporttia varten kyselyyn vastasi 1918 suomalaista, iältään 18-70 vuotta.
– Vuodesta 1984 tutkimukseen on vastannut yhteensä 31 635 henkilöä.

Lue koko raportti pdf-tiedostona täällä.