Suomalaisesta maidosta riidellään: Edessä ehkä dramaattinen muutos – Valio ei halua myydä nykyehdoin

Maidon hankinnassa ei ole kilpailua, sanoo Arlan Suomen tytäryhtiön toimitusjohtaja.
Kotimaa 16.6.2016 07:30

Valion pääkonttori Pitäjänmäellä Helsingissä 8. heinäkuuta 2014. © ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Valio on pieni meijeri maailmalla mutta suuri kotimaassa.

Yhtiön reilun 6 400 maitotilallisen navetoissa lypsetään vuodessa noin 1 900 miljoonaa litraa raakamaitoa. Määrä on noin 80 prosenttia kaikesta Suomen maidosta.

Jo 15 vuoden ajan kilpailuviranomainen on velvoittanut Valion myymään kiintiön, 185 miljoonaa litraa maitoa, kilpailijoilleen.

”Velvoitteeseen sisältyvät ehdot eivät ole tätä päivää”, sanoo Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme.

Valio on hakenut muutosta ehtoihin kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Hurmeen mukaan yhtiö kantaa kaiken riskin muun muassa kiintiömaidon toimituksista, tasauksista, määrästä ja hinnasta.

”Kilpailijat voivat ostaa kiintiöstä halvemmalla kuin mitä he maksavat maidosta omille tuottajilleen”, Hurme sanoo.

Siirtymäajan jälkeen Valio myisi edelleen raakamaitoa kilpailijoilleen, mutta ”järkevin, kaupallisin ehdoin.”

”Näistä ehdoista neuvottelemme kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa.”

 

S-ryhmän ja Keskon omat maitomerkit ovat menestyneet viime vuosina. Niiden privat label –maidoissa on Valion tuottajien lypsämää kiintiömaitoa.

S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu on huolissaan.

”Oma kotimainen maitomerkkimme perustuu Valion kiintiömaitoon”, hän sanoo.

”Jos sitä ei saisi, koko tuote olisi vaarassa.”

Arla Oy kuuluu kansainväliseen Arla-konserniin. Yhtiö purkittaa kiintiömaidosta sekä omia tuotteitaan että kauppojen merkkejä.

Suomen tytäryhtiön toimitusjohtaja Reijo Kiskola ennustaa ”dramaattista muutosta”, jos Valiolta poistuu velvoite myydä raakamaitoa nykyisin ehdoin.

”Kilpailu ja vaihtoehdot vähenisivät merkittävästi perusmaidoissa.”

Arla ja muut meijerit ovat houkutelleet Valion maitotilallisia omaan leiriinsä. Valiosta siirtymät ovat yksi esimerkki, miksi kiintiömaito on aikansa elänyt: meijerit voivat kilpailla tuottajista.

”Maidon hankinnassa ei ole aitoa kilpailua”, Arlan Kiskola sanoo.

”Siirtymiä on ollut vähän, vaikka muut meijerit ovat tilittäneet viime vuodet parempaa hintaa kuin Valio.”

 

Kiintiömaito syntyi tilanteessa, jossa Valio möi viidestä maitotölkistä neljä. Nyt yhtiön markkinaosuus on alle viidennes. Menetystä kompensoi Arki-maitojuoma, jonka Valion kilpailijat laskevat myös perusmaidoksi.

Valio saa reilusti lisää raaka-ainetta, jos kilpailuviranomainen purkaa kiintiömaitovelvoitteen ja kilpailijat kieltäytyvät ostamasta Valion raakamaitoa uusin ehdoin.

Mitä Valio vapautuvasta kiintiömaidosta jalostaisi, on auki.

”En spekuloi keskeneräisellä asialla”, toimitusjohtaja Hurme sanoo.

Valio ei voi kilpailla perusmaidoissa halvalla hinnalla. Vuonna 2012 kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV katsoi, että yhtiö oli syyllistynyt saalistushinnoitteluun ja yrittänyt pelata Arlan pois maitohyllyiltä.

KKV:n päätöksen takia Valion oli nostettava maitonsa hintaa.

S-ryhmän mukaan Valio ei ole suostunut myöskään purkittamaan kauppojen omia merkkejä. Valion mukaan KKV on sitonut päätöksellään yhtiön kädet perusmaitomarkkinoilla.

”Emme ole kilpailukykyisiä hinnoissa”, Hurme sanoo.

Vuonna 2012 KKV määräsi Valiolle 70 miljoonan euron sakon saalistushinnoittelusta. Kesällä 2014 markkinaoikeus vahvisti KKV:n asettaman sanktion.

Valio on kiistänyt saalistushinnoittelusyytökset ja on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Jos myös KHO päätyy kilpailuviranomaisen ja markkinaoikeuden kannalle, Arla ja muutamat muut meijerit nostavat vahingonkorvausvaateet Valiota vastaan. Yhteissumma on lähes sata miljoonaa euroa.