Sunnimoskeija Helsinkiin? Sitä on suunniteltu 1990-luvulta lähtien – ”Kukaan ei halua vastata meille”

Usein on löytynyt tontti. Sitten hanke on viivästynyt, ja kun rahaa ei ole ollut, tonttikin on lopulta menetetty. Miten käy nyt?
Silja Lanas Cavada
Kotimaa 29.7.2017 10:37

Moskeijasta kantautuu hiljainen veden ääni.Sisällä on kasveja, ikkunoista näkyy puita, kauempana meri. Tilassa kaikki heijastuu veteen ja on kuin läpikuultavaa.Sisäseiniä kiertävät islamilaiset ornamentit.Kupoli ja minareetit ovat nekin pelkistettyjä, lähes viitteellisiä. Niiden ääriviivat sulautuva…

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Keskustelu

”Sitten hanke on viivästynyt eri syistä, joista yleisin on rahoituksen puuttuminen. Kunta ja valtiot eivät tue uskonnollisten yhteisöiden rakennushankkeita.”

Toivottavasti kunta ja valtio eivät ryhdy jatkossakaan tukemaan uskonnollisten yhteisöjen moskeija-, kirkko – tai temppelihankkeita.

Miksi tarvitaan jättimoskeija? Eikö paremmin palvelisi muutama keskikokoinen eri paikkakunnilla – ja myös shiioille omia.

Oudohko kommentti jutussa on: ”Niin kauan kuin poliitikot ja päättäjät eivät anna ihmisten harjoittaa uskoaan vapaasti, niin kauan uskonnonvapaus ei toteudu myöskään kadulla.” – Miten uskontoa pitäisi sitten toteuttaa kadulla? Julkinen tila on länsimaissa hyvin sekulaari ja sellaisena toivottavasti pysyykin.

Vaikka miten vakuuteltaisiin, ettei radikalismia tai vihasaarnaajia tule, ovat nämä vakuuttelut yhtä tyhjän kanssa, jos rahoitus tulee Bahrainin tai Saudi-Arabian kaltaisista maista.

Sharia-laki kieltää korollisen lainan ottamisen, kuten jutussakin todetaan: ”Suurin osa sunneista ei hänen mukaansa voi myöskään ottaa pankkilainaa tai maksaa lainasta korkoa.” Kun uskon tulkinta estää tällä tavoin normaalin länsimaiseen elämään osallistumisen on integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan jo tuosta lähtökohdasta äärimmäisen vaikeaa.

Vielä lisäkommentti moskeijan uskomattoman suureen ja maisemaa dominoivaan kokoon: kerrosneliömetrejä on hehtaarin tontille suunniteltu (kaksi kerrosta) peräti 15 000, eli 1,5 hehtaaria. Vertailun vuoksi Kiasma, jossa museotiloja 9 100 m² ja kokonaispinta-ala on noin 12 000 m².

Noin massiivinen uskonnollisen yhteisön rakennus on todella maisemaa muuttava ja tämän lahkon merkitystä alleviivaava.

Juha, ehkä olet pannut merkille että SKssa viime aikoina on alettu muutoinkin ylistämään Lähi-Idästä tulevia ihmisiä. Ovat upeita ja suomalaiset on ihan jurpoja.