Sotilaalliset uhat muuttuvat, mutta yksi pysyy: Metrinkin liian huono Cooper-tulos lopettaa yhä kadetin uran jo ennen sen alkua

Myöskään yliopistoille määrätyt ensikertalaiskiintiöt eivät Maanpuolustuskorkeakoulua koske. ”Me haluamme meille parhaiten soveltuvat henkilöt”, sanoo valintaupseeri.
Kadetteja. Kuvituskuva.
© MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Mäntyjen keskellä on juoksurata, jolla monen yliopistohaave tyssää joka kevät. Jos haluaa sotatieteiden kandidaatiksi ja maisteriksi, pitää juosta Cooperin testissä 2 600 metriä.

Jos rajasta jää metrinkin, niin ylioppilaskokeen laudatureilla tai hyvin suoritetulla varusmiespalveluksella ei ole merkitystä. Edessä on laukkujen pakkaus ja kotiinlähtö heti kaksipäiväisten valintakokeiden aluksi.

Yhdestä asiasta Santahaminassa juoksevat voivat kuitenkin olla välittämättä, toisin kuin muihin korkeakouluihin hakevat: ensikertalaisten kiintiöitä ei ole, tuskin tuleekaan. Aiemmin opiskelupaikan saanut on samalla viivalla noviisin kanssa.

Muita vaatimuksia kyllä löytyy tukku. Tuleva työnantaja, puolustusvoimat, haluaa päästä valikoimaan alalle tulevia jo ensi metreiltä.

 

opiskelijavalintojen uudistaminen oli yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Laki on velvoittanut vuodesta 2016 yliopistoja varaamaan osan aloituspaikoista niille, joilla ei ole opiskelupaikkaa vielä missään korkeakoulussa.

Satojen pääsykokeiden malli on ollut raskas ja kallis. Jatkossa todistusvalinta painottuu.

Suomessa on 14 yliopistoa, joista Maanpuolustuskorkeakoulu on yksi. Samalla yliopisto on puolustusvoimien joukko-osasto. Muut yliopistot toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa, Maanpuolustuskorkeakoulun asioista päättää puolustusministeriö.

Suomen ryhdikkäin yliopisto, kuuluu mainoslause. Luentojen aluksi seistään asennossa, päällä pidetään määrättyä vaatetusta.

Itsenäisen Suomen kadettikoulutus täytti vuonna 2019 sata vuotta. Ruotsin tarpeisiin suomalaisia upseereita alettiin kouluttaa jo 240 vuotta sitten, mutta yliopisto-opiskelijoita kadeteista tuli vasta vähemmän kuin 30 vuotta sitten.

Kadettikoululla on ollut eliittikoulun maine. Alkuun 20-luvulla vaatimuksena upseerikoulutukseen oli ylioppilastutkinto – jonka suoritti kolme prosenttia ikäluokasta. Nykyisin ylioppilaaksi kirjoittaa noin puolet ikäryhmästä. Maanpuolustuskorkeakouluun voi päästä ammattitutkinnollakin, kunhan on suorittanut reservi- tai aliupseerikoulutuksen.

”Me haluamme meille parhaiten soveltuvat henkilöt.”

Valintakokeet järjestetään toukokuun puolivälissä. Kokeet ovat vuosia pysyneet pääpiirteissään samanlaisina: fyysisen kunnon testit, soveltavia kokeita, lääkärintarkastus sekä haastatteluja. Hakijat kutsutaan valintakokeisiin alkupisteiden perusteella, niihin vaikuttavat esimerkiksi ylioppilasarvosanat.

Vaatimukset kokeissa ovat naisille ja miehille samat. Lihaskunnosta hakija voi saada nolla pistettä ja silti päästä kouluun, Cooperin testi on osuus, joka karsii suoraan.

”Ensikertalaiskiintiö saattaa vääristää valintakokeen lopputulemaa”, sanoo valintaupseeri, kapteeni Anna Puolakka.

”Me haluamme meille parhaiten soveltuvat henkilöt.”

Hakijoille on kuitenkin ikäraja. Se on 26 vuotta, lentäjillä kolme vuotta alhaisempi. Poikkeustapauksissa iästä joustetaan.

”Ikärajan taustalla on se logiikka, että hankittua osaamista halutaan hyödyntää, ja sen vuoksi palvelusuraa pitäisi olla riittävästi jäljellä koulun jälkeenkin”, sanoo Kadettikoulun johtaja, everstiluutnantti Juha Helle.

Osalla hakijoista on jo opiskelupaikka muualla tai tutkinto toisella alalla. Puolakka arvioi, että tällaisten hakijoiden määrä voi kasvaa tulevaisuudessa, kun muualla on käytössä kiintiöt ensikertalaisille.

 

Taustoiltaan nuhteettomia, fyysisiltä ominaisuuksiltaan hyväkuntoisia ja psyykkisiä ominaisuuksiltaan tasapainoisia miehiä ja naisia, jotka ovat suorittaneet varusmiespalveluksen ja johtajakoulutuksen hyvin. Näin Helle määrittelee hyvän hakijan.

”Se, millaisia kadetteja me halumme ja millaisia saamme, on koko lailla sama asia.”

Alimmat pisterajat, joilla sotatieteitä pääsee opiskelemaan, eivät ole julkisia.

Valintakokeita koskevassa viestinnässä fyysiset kokeet korostuvat. Somekadetit jakavat Instagramissa vinkkejä treenaamiseen.

Vuosikymmenten aikana suomalaisten varusmiesten taso Cooperin testissä on luhistunut. Painoa on liikaa, happi ei kulje. Lihaskuntokin on laskenut.

Mutta eivät ole uhatkaan entisellään. Hybridisodankäynnissä käytetään kyberhäirintää, jolla voidaan lamauttaa yhteiskunnan keskeisiä toimintoja paikallisesti tai maanlaajuisesti. Informaatiovaikuttamisella yritetään muuttaa asenteita ja vaalituloksia valtioiden rajojen yli.

Miksi Cooperin testi on niin tärkeä?

Upseerin työ on fyysistä, Helle muistuttaa. Cooperin testin tulos on yksiselitteinen.

”Se on helposti mitattavissa, helpommin kuin esimerkiksi hakijan sosiaaliset taidot tai psyykkinen kompetenssi”, sanoo Helle.

Maksimaalisen hapenottokyvyn lisäksi 12 minuutin juoksutesti antaa kohtuullisen yleiskuvan koko kehon kunnosta.

”Kyllä isänmaallisuuden pitää olla hakemisen taustalla.”

Santahaminan urheilukentällä karsitaan joukko, josta tulevaisuudessa valikoituvat työntekijät korkeisiin sotilasvirkoihin puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä.

Upseerien koulutus vaihtelee huomattavasti jo Euroopan sisällä. Helle nostaa esimerkiksi Iso-Britannian. Siellä upseerikoulutuksen aloittavilla on yksi yliopistotutkinto jo suoritettuna, mutta ei samanlaista armeijataustaa kuin Suomessa.

”Heillä ei ole takanaan välttämättä päivääkään sotilaskoulutusta.”

Helle käyttää suomalaisesta kadettien koulutuksesta ilmausta tasapainoinen kompromissi. Hänen mukaansa esimerkiksi yhteiskunnan digitalisoituminen ei ole vaikuttanut valintaperusteisiin. Sodankäynnin tai sodankuvan muutoksen vuoksi ei ole tarvinnut painottaa eri asioita, vaan ennen kaikkea tulevilta upseereilta haetaan haluttuja psyykkisiä ominaisuuksia.

”Kyllä isänmaallisuuden pitää olla hakemisen taustalla.”