Sote-soppa: Orpon työryhmä hakee mallinsa Kuntaliitosta - tätä on luvassa

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kuntien etujärjestö Kuntaliitto julkisti torstaina 2. toukokuuta omat sote-linjauksensa. Nyt odotellaan kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Petteri Orpon luotsaaman poliitikkotyöryhmän ratkaisuja. Ne noudattanevat isoilta linjoiltaan Kuntaliiton linjauksia, sillä kuntien etujärjestö on hallituspuolueiden käsissä.

Kuva Markus Pentikäinen / Suomen Kuvalehti.

Kun Kuntaliiton hallituksen pöydän ääressä istuvat kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen sekä kansanedustajat Rakel Hiltunen (sd), Pekka Ravi (kok), Martti Korhonen (vas), Maarit Feldt-Ranta (sd) ja lisäksi kuntauudistuksen vahva taustavaikuttaja Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson (kok), on selvää, että kuntien etujärjestön sote-linjaukset eivät voi olla kovin erilaisia kuin Kataisen hallituksen pian julkistettavat linjaukset.

Esimerkiksi puoluesihteeri Taru Tujunen ja eduskunnan varapuhemies Pekka Ravi tuskin suostuvat olemaan itsensä kanssa eri mieltä Kuntaliiton hallituksessa ja päähallituspuolueen sisällä.

Suomen Kuvalehden kuulemat asiantuntijat arvelevatkin, että Kuntaliitto on valjastettu “auraamaan tietä” Petteri Orpon työryhmän sote-ratkaisuille, jotka ovat jo kaukana hallitusohjelman alkuperäisistä kirjauksista.

Alun perin suurkuntien piti vastata kaikesta muusta paitsi vaativimmasta erikoissairaanhoidosta. Mitä hankalampaan tilanteeseen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) ohjaama kuntauudistus on ajautunut kuntakentällä ja hallituksen sisällä pakkoliitoskeinojen puuttuessa, sitä tiukemmin hallitus on valjastanut sote-uudistuksen kuntaliitoksien edistämiseksi.

Hallituksen sote-soppa on porissut yli vuoden ajan, mutta aikataulut ovat venyneet ja paukkuneet useaan kertaan. Työryhmä toisensa jälkeen on tullut ja mennyt. Useat sote-asiantuntijat ovat vetäytyneet jo lieden äärestä, eikä asiantuntijatieto ole ollut poliittisten päättäjien keskuudessa kovassa kurssissa.

Esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen (kok) on toistuen antautunut heittoihin, joiden mukaan asiantuntijat ovat keskenään niin erimielisiä, ettei hallitus näitä kuunnellessaan kykenisi lainkaan päätöksentekoon. Muutamalla lauseella asiantuntijat on leimattu eripuraisiksi ja vaikeiksi yhteistyökumppaneiksi.

Orpon työryhmän linjaukset kovaan julkiseen arviointiin

Nyt Petteri Orpon luotsaama poliittinen työryhmä joutuu julkistamaan linjauksensa, joista Kataisen hallituksen on pidettävä kiinni ja joiden pohjalta kunnat joutuvat arvioimaan omia ratkaisujaan pohtiessaan kuntajakoselvityksiä. Tähän hallituksen velvoittaa oikeuskanslerin hiljattainen moite kunta- ja sote-uudistusten eritahtisuudesta.

Orpon työryhmän linjaukset joutuvat pian kovan julkisen arvioinnin kohteeksi. Linjauksia odottavat kunnat, sote-alan asiantuntijat, media ja palveluistaan kiinnostuneet kansalaiset.

Jos linjaukset eivät saisi kiitosta alan asiantuntijoilta, Kataisen hallituksen kannalta on hyvä, että kuntien etujärjestö kiittää hallituksen linjauksia “hyväksi pohjaksi jatkolle”. Näinhän Kuntaliitto on lausunut kaikista Kataisen hallituksen kunta- ja sote-linjauksista.

Kuntien etujärjestö on seisonut Kataisen hallituksen tukena silloinkin, kun kuntavaikuttajat ja asiantuntijat ovat epäilleet uudistuksen linjauksia.

Millaisia linjauksia Orpon työryhmältä on siis tulossa? Jos ja kun työryhmän perusratkaisut ovat samansuuntaisia kuin Kuntaliiton, saamme vähintään kolmiportaisen terveydenhuoltojärjestelmän.

Kuntaliitto liputtaa omassa ratkaisussaan sille, että palveluista vastaisivat joko vahvat peruskunnat tai sote-alueet vastuukuntamallin tai kuntayhtymämallin pohjalta. Liitto ei halua tiukkoja väestöpohjaminimejä sote-alueille, vaan toivoo, että alueelliset olosuhteet huomioitaisiin.

Sote-alueet rakentuisivat pitkälti asiointi- ja työssäkäyntialueiden mukaisesti, elleivät alueen kunnat ryhdy kuntaliitoksiin. Työssäkäyntialueita on Manner-Suomessa kaikkiaan 37 ja niiden ulkopuolelle jää noin sata kuntaa.

Liiton mallissa syntyisi kahdentasoisia sote-alueita: vähäväkisemmillä olisi vastuullaan perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, ja suurempien keskusten varaan pohjautuvilla alueilla myös osin erikoissairaanhoito.

Kolmannen tason muodostaisivat ns. erityisvastuualueet yliopistosairaaloineen, jotka vastaisivat vaativimmasta erikoissairaanhoidosta. Sairaanhoitopiirit lakkautettaisiin.

Linjaukset jonkin verran tiukempia kuin Kuntaliitolla

Kuntaliiton malli ei paljasta, miten nykyiset keskussairaalat asemoituisivat uudistuksessa: kenen vastuulla ne viime kädessä olisivat.

Kuntien etujärjestön mallissa hajoaa Kataisen hallitusohjelman tavoite sote-palveluiden ja erikoissairaanhoidon tiukasta integraatiosta. Ja niin se hajonnee myös Orpon työryhmän mallissa.

Jos sote-alueita tulee enemmän kuin nykyisiä sairaanhoitopiirejä (20), useiden asiantuntijoiden mukaan terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio vaikeutuu entisestään.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Orpon työryhmän linjaukset ovat jonkin verran tiukempia kuin Kuntaliiton. Tämä on ollut odotettavissakin.

Kuntaliiton hallituksessa myös oppositiopuolueiden keskustan ja perussuomalaisten edustajat saatiin liiton yksituumaisen linjauksen taakse väläyttämällä muun muassa kuntayhtymäpohjaisia sote-ratkaisuja: liiton mallissa kunnat voisivat muodostaa halutessaan jopa maakunnan laajuisia sote-alueita.

Orpon työryhmältä ei odoteta maakunnallisia ratkaisumalleja, sillä hallitus vannoo suurten keskuskaupunkien nimiin.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan ainakin kokoomus haluaa edelleen käyttää sote-palveluja vahvana peukaloruuvina kuntaliitoksiin ja vaatii sote-alueiden järjestämisratkaisuksi vastuukuntamallia, jossa päätöksenteko olisi keskuskaupungin käsissä. Nyt työryhmässä joudutaan miettimään, miten tällaisesta ratkaisusta saataisiin perustuslain mukainen.

Hallituspuolueiden sisällä on käyty vääntöä muun muassa siitä, saavatko Iisalmen ja Forssan kaltaiset pikkukaupungit toimia pienten naapurikuntiensa sote-palveluiden veturina, vai onko pienten alle 20 000 asukkaan kuntien turvauduttava maakuntien keskuskaupunkeihin Kuopioon ja Hämeenlinnaan elleivät naapurikunnat sitten suostu liittymään Iisalmeen ja Forssaan.

Alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole sote-palveluiden järjestämisoikeutta.

Sote-palvelut alistetaan yhä kuntaliitoksille

Yksi hallitusvaikuttaja myöntää, että käynnissä on kuntauudistuksen ja kuntaministerin pelastusoperaatio, jossa kansalaisten keskeiset peruspalvelut ovat väline kuntaliitoksien vauhdittamiseksi periaatteella “liittykää tai menetätte terveydenhuollon järjestämisoikeuden”.

“Kun Orpon työryhmän asettamisen yhteydessä sanottiin, että kunta- ja sote-uudistukset kytketään yhteen, ne kytketään yhteen yhä kuntarakenteen ehdoilla. On sääli, että marssijärjestys on tämä”, sanoo hallituspuoleen vaikuttaja, joka ei ole työryhmän jäsen.

Suomen Kuvalehdelle kerrotun mukaan tulossa olisi noin 25-40 sote-alueen Suomi. Yksi haastatelluista arvioi, että sote-alueiden määrä asettuisi noin 30 paikkeille.

“Sitten tultaisiinkin kohtuullisen lähelle alueellisten selvitysmiesten malleja, jotka ensin pöytälaatikoitiin. Hallitusohjelman linjauksista ollaan sen sijaan jo kaukana, mutta epärealistisia ne olivat alun perinkin”, sanoo kansanedustaja hallituskoalition sisältä.

“Orpon työryhmän malli on sentään parempi kuin nykytilanne. Järjestäjätahoja jää vähemmän. Sanoisinko näin, että kahden edellisen hallituksen Paras-hankkeen jäljillä ollaan. Tällä ratkaisulla saatetaan pärjätä jonkun aikaa, mutta ei tämä mikään historiallinen uudistus ole.”

Hän arvioi, että kunhan Orpon työryhmän linjaukset julkistetaan, päähallituspuolue totuttuun tapaansa paukuttaa henkseleitä kunta- ja sote-uudistuksen etenemiselle.

“Ehkei tämä prosessi ole kuitenkaan ollut sellainen, että kannattaisi paukuttaa.”