Slush for Youth -pajat aukesivat ensi kerran – ”Nuorilta puuttuu taito rakentaa tulevaisuutta”

Lukiojärjestelmä ei ole pystynyt uusiutumaan, sanovat järjestäjät.
Kotimaa 13.11.2015 13:30

Slush for Youth -tapahtuman osallistujia Helsingin Messukeskuksessa 12. marraskuuta 2015. © Markus Pentikäinen

”Mitä on tulevaisuus?”, kysyy filosofian tohtori Lauri Järvilehto.

Auditorion on kokoontunut salin täydeltä lukiolaisia. He istuvat hiljaa. Slush for Youth, lukiolaisille suunnattu Slushin rinnakkaistapahtuma, on juuri alkamassa.

Slush for Youth järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Tulijoita olisi ollut enemmänkin, mutta osallistujamäärä haluttiin pitää pienenä. Tapahtumaan osallistui 155 lukiolaista eri puolilta Suomea ja Ruotsia.

”Tavoitteena on opettaa nuorille taitoja, joilla he pärjäävät globaalissa ympäristössä”, kertoo projektipäällikkö Mikko Hakala Taloudellisesta tiedotustoimistosta (TAT). TAT on yksi tapahtuman pääjärjestäjistä.

Järjestäjien mukaan nuorilta puuttuu taito rakentaa tulevaisuutta. Kouluissa opiskelijat oppivat teoreettisia taitoja, mutta heillä ei ole käytännön taitoja toimia yrittäjinä tai työllistää itseään.

Nuoret tutustuivat työpajoissa kolmeen teemaa: koodaukseen, graafiseen suunnitteluun ja ratkaisumyyntiin. Taitoja ei ollut tarkoitus oppia yhdessä päivässä, vaan nuorille haluttiin tarjota yleiskuva siitä, mitä taitoja he tarvitsevat tulevaisuuden työelämässä.

”Ratkaisumyynti ja neuvottelutaito ovat suomalaisten heikkouksia ja estävät monen bisneksen kasvun kansainvälisesti. Se on talouden tulppa”, Hakala sanoo.

Hakalan mukaan lukiot kasvattavat yleissivistyneitä opiskelijoita, mutta järjestelmässä on aukkoja.

”Lukiojärjestelmä ei ole pystynyt uusiutumaan. Meillä on rajoittunut käsitys yleissivistyksessä, jos siitä puuttuu käsitys liikesivistyksestä.”

 

Työelämä muuttuu, ja kansainvälisten taitojen merkitys kasvaa koko ajan. Suuryhtiöt eivät enää tulevaisuudessa palkkaa uusia ihmisiä, vaan ostavat mieluummin taitoja palvelun tarjoajilta.

Siksi Hakala pitää tärkeänä, että nuorilla on edes jonkinlainen käsitys koodauksesta ja graafisesta suunnittelusta.

Koodauspajaa vetäneen ohjelmistosuunnistelijan, tulevan startup-yrittäjän Suvi Syrjäläisen mukaan tulevaisuudessa jokainen yritys tulee olemaan jollain tavalla tekemisissä ohjelmiston kanssa. Syrjäläisen startup-yritys, Kodarit, järjesti pajan yhdessä Koodikerhon kanssa.

”Ohjelmoinnista tulee lukemisen ja laskemisen ohella perustaito. Sen takia se on tulossa myös peruskoulujen opetussuunnitelmaan”, Syrjäläinen sanoo.

Työpajan tavoitteena oli saada nuoret kiinnostumaan koodauksesta ja antaa siihen edes vähän perusteita. Kaikkien ei pidä olla koodareita, mutta järjestäjien mukaan on hyvä ymmärtää, mistä on kyse.

 

Kolmannessa työpajassa opetettiin graafisen suunnittelun alkeita. Pajaa veti Richard Makara AaltoES:stä.

”Miksi yritys tarvitsee graafista suunnittelua?”, hän kysyy opiskelijoita.

”Ollakseen erilainen”, ”saadakseen huomiota”, opiskelijat vastaavat.

Oikeilla jäljillä ollaan. Graafisella ilmeellä on suuri merkitys yritykselle.

”Kun laitetaan firma pystyyn, sen pitää mainostaa itseään. Suurin osaa tekee sen nettisivuilla”, Makara selittää.

Aloitteleva yrittäjä tekee usein kaiken itse niin pitkälle, kuin mahdollista. Vaikka graafinen suunnittelu ostettaisiin ulkopuoliselta, on tärkeää, että yrittäjä osaa kommunikoida suunnittelijan kanssa.

”Grafiikka, ulkomuoto ja design ovat tosi tärkeitä”, sanoo Hakala. Hänen mielestään niihin kiinnitetään liian vähän huomioita.

 

Slush for Youth oli kansainvälinen tapahtuma. Järjestäjät pitivät tärkeänä, että nuoret oppivat kommunikoimaan ulkomaalaisten kanssa. Lukiolaiset toimivat tiimeissä, joiden vetäjät olivat myös lukiolaisia.

Lauttasaaren yhteiskoulun kansainvälisen liiketoiminnan linjan abiturientit Lala Ylitalo, Taika Sipponen ja Satu Hynninen pitivät tapahtumaa onnistuneena.

Koska abit ovat opiskelleet painotetussa lukiossa, monet päivän teemoista olivat heille entuudestaan tuttuja. Siksi heidän mielestään oli hyvä, että he toimivat ryhmänjohtajina.

”Kaikki ovat olleet tosi innoissaan. Monet ovat kehuneet bisnespistettä”, Sipponen sanoo.

Abien mielestä tulevaisuuden työelämänkin kannalta on tärkeää opetella esimerkiksi ryhmätyötaitoja uusien ihmisten kanssa.

Mikä on tulevaisuus?

Lauri Järvilehdon mukaan se on tarina. Kunkin on se itse rakennettava.

Satu Hynnisen tarina jatkuu Wienissä, jonne hän lähtee töihin lukion jälkeen.

Lala Ylitalon ja Taika Sipposen tarinat jatkuvat yliopistossa todennäköisesti kauppatiedettä, kauppatiedettä tai oikeustiedettä opiskellen.