Kirjeitä 11.12.2020 06:00

Yt-laki on mainettaan parempi

Suomen Kuvalehdessä 43/2020 oli ansiokas artikkeli yhteistoimintalaista. Aivan kuten artikkelissa todetaan, yt-laki säädettiin 1979 parantamaan yhteistoimintaa työpaikoilla. Itse muistan hyvin kun laki astui voimaan. Siltä odotettiin ehkä liikaa, mutta ei se huonokaan ollut.

Työpaikallani, joka oli monikansallinen yhtiö, pidettiin yhteistoimintaneuvottelut noin kahden kuukauden välein. Ne eivät olleet mitään irtisanomisneuvotteluja, vaan vuoropuhelua yhtiön johdon ja palkansaajien edustajien kesken. Niissä keskusteltiin yhtiön tuloksesta ja tilauskannasta ja palkansaajien edustajat saivat tehdä esityksiä suoraan yhtiön johdolle, väliportaan ohi. Hyvin perustellut esitykset johtivat usein toimenpiteisiin.

Luottamushenkilöiden kannattaa tutustua yhteistoimintalakiin. Siinä on paljon hyviä kohtia, joita voi soveltaa tänäkin päivänä, kun esimerkiksi osa palkansaajista uhkaa pudota kehityksen kelkasta koulutuksen puutteen takia. Esimerkiksi yt-lain 16. pykälä edellyttää, että yrityksessä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Luottamushenkilöiden on pidettävä huolta, että työnantaja noudattaa tätä pykälää.

Yhteistoimintalaissa on paljon hyvää, mitä ei työpaikoilla ole aina oivallettu.

Pertti Leppänen

Yliskulma

Sisältö