Kirjeitä 04.10.2019 06:00

Rahan vai sanan valta?

Pasi Kivioja kirjoitti Media-palstalla tutkielman sananvapaudesta (SK 39/ 2019). Näkemyksiin on pääosin helppo yhtyä: päätoimittaja päättää median sisällöstä. Mutta onko aina näin? Kun syntyvyyden laskusta uutisoitiin, nousi esiin jo menneiltä vuosikymmeniltä tuttu vaatimus. Eläkejärjestelmämme ei kestä, sitä on muutettava.

Aiemmin tyyppivaatimuksia heikennyksille ovat olleet joko suuret ikäluokat tai talouden heikko kehitys. On puhuttu vuosikausia eläkepommeista, päämääränä heikennykset tavalla tai toisella.Luulisikin, että hetkellisten muutosten turvaksi tehdyt puskurit olisivat vastaavasti kaventuneet. Mutta kun ei.

Työeläkeyhtiöiden pääomat ovat kasvaneet alun 30–40 miljardin euron tasosta nykyiseen yli 200 miljardiin. Työeläkeyhtiöt voivat hyvin, mutta pienimpien eläkkeiden saajat  yhä huonommin.

Eläkejärjestelmän heikennysvaateet ovat mediassa arkipäivää. Puolustuspuheenvuoroja järjestelmän kestävyydestä ei sen sijaan näy. Miksi? Mahtavan lobbauksen seurauksena, josta järjestelmä pitää huolen ja jota se rahoittaa.

Sananvapaudesta puhuttaessa kannattaa muistaa vanha kysymys: raha vai sana? Ensiksi mainittu on ollut niskan päällä, sanan ääni on painettu pois. Saa nähdä kuinka kauan. Puolitoistamiljoonainen eläkkeensaajiien joukko valveutuessaan kun äänestää mutta raha ei!

Raimo Ilaskivi

valtiotieteiden tohtori, Helsinki

Sisältö