Psykologia poliisin apuna

Psykologiset rikostutkimukset auttoivat poliisia murhaajien löytämisessä.

sk 25 vuotta sitten 27.03.2020 06:00
SK 13/1995 (31.3.1995) Saska Saarikoski: ”Psykologia poliisin apuna”.
SK 13/1995 (31.3.1995) Saska Saarikoski: ”Psykologia poliisin apuna”.

Kallion kukkakauppasurmaajan kaksi kuukautta kestäneet etsinnät ovat toivottavasti ohi, sillä poliisi pidätti teosta epäiltynä 29-vuotiaan turkkilaismiehen.

Tutkimuksissa on käytetty mm. Uhrilampaat-elokuvan tunnetuksi tekemää psykologista profilointia, jossa poliisi rakentaa pienten yksityiskohtien perusteella mahdollisimman tarkat luonnekuvat niin uhrista kuin murhaajastakin. Näin voidaan joskus hyvinkin tarkasti päätellä esimerkiksi tekijän ammatti, ikä ja kansallisuus.

Tutkimusryhmän vetäjä, johtava rikoskomisario Teuvo Mäki, 38, on opiskellut profilointia USA:ssa. Mäki korostaa, ettei kyseessä ole kuitenkaan mikään Amerikan ihme, vaan samoja tekniikoita on käytetty Suomessa aikaisemminkin. Profiloinnin ohella tutkijat ovat käyttäneet suggestoterapiaa, mikä auttaa vahvistamaan todistajalausuntojen autenttisuuden.

Mäki on valinnut kymmenmiehisen tutkijaryhmänsä jäsenet niin, että he edustavat mahdollisimman erilaista elämänkokemusta. Ryhmä on erikoistunut kaikkein vakavimpiin henki-, väkivalta- ja seksuaalirikoksiin. Ryhmällä ei ole käsissään ainoatakaan selvittämätöntä henkirikosta.

Mäen erikoisia tutkimusmetodeja korostaa sekin, että hän on käyttänyt rikoksia tutkiessaan apunaan labradorinnoutajaansa.

”Koiralla on ihmeellisiä aisteja ja kyky tuoda ihmisen tunteet pintaan. Eräissä jutuissa koirani on säästänyt minulta kuukausien työpanoksen.”

Saska Saarikoski

 

SK 21/1995 (26.5.1995) Risto Lindstedt: ”Miksi virus pelottaa?”

SK 21/1995 (26.5.1995) Risto Lindstedt: ”Miksi virus pelottaa?”

Miksi virus pelottaa?

kun maailma kohtaa uuden viruksen, jolle ei voida mitään, joka tulee tuntemattomuudesta, tappaa yhdeksän kymmenestä ja häipyy tuntemattomaan, virus saa tappajan statuksen. Sitä seuraavat pelko ja kauhu – ja suuret otsikot. Tappajaviruksia voi nimittää myös mediaviruksiksi. Ennen Zairen ebola-virusta uutisvälityksessä riehui Intiassa irtipäässyt bakteeriperäinen keuhkorutto; tuhansia sairastuneita, raakoja uutisia. Ne johtivat siihen, että Euroopan suurilla lentokentillä ryhdyttiin terveystarkastamaan Intiasta tulleita.

Risto Lindstedt

Sisältö