SK tutki: Vain puolet säilyttäisi nykyisen asevelvollisuuden

Kotimaa 4.10.2013 05:00

Joka viides luopuisi kokonaan varusmiesarmeijasta.

Kuva Aapo HuhtaVekaranjärven varuskunta, Kouvola. Ensimmäisen huoltokomppanian varusmiehiä. Kuvat Aapo Huhta.

Suomessa on syyskuun alusta lähtien kerätty nimiä kansalaisaloitteeseen, jossa ehdotetaan asevelvollisuuden lakkauttamista. Suomen Kuvalehden Taloustutkimuksella teettämä kysely vahvistaa käsitystä, etteivät aloitteen menestymismahdollisuudet ole kovin hyvät. Selvityksen mukaan valtaosa, noin 80 prosenttia suomalaisista, haluaa jatkossakin säilyttää asevelvollisuuden jossakin muodossa.

Puolet haastatelluista arvioi kuitenkin, että asevelvollisuusjärjestelmä kaipaa jonkinlaista uudistamista. Joka viides, 21 prosenttia, olisi valmis lyhentämään nykyisiä kuuden, yhdeksän ja kahdentoista kuukauden palvelusaikoja huomattavasti. Suurin piirtein yhtä moni, 19 prosenttia, haluaisi kehittää asevelvollisuutta valikoivammaksi ja määrätä palvelukseen selvästi nykyistä pienemmän osan kustakin miesten ikäluokasta.

Grafiikka Outi KainiemiKlikkaa kuvaa, niin se avautuu isompana uuteen välilehteen. Grafiikka Outi Kainiemi.

Yleisen asevelvollisuuden vaihtoehdoista eniten kannatusta sai kyselyssä oma pieni ammattiarmeija. Sellaisen perustamista kannatti yhteensä 13 prosenttia haastatelluista. Kolme prosenttia oli valmis jättämään puolustuksen Naton tehtäväksi, ja toiset kolme prosenttia tahtoi luopua puolustusvoimista kokonaan.

Nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän muuttamista kannattavat erityisesti nuoret ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Maanviljelijät, yrittäjät ja eläkeläiset taas ovat muita halukkaampia säilyttämään sen juuri sellaisena kuin se on nyt.

Kuva Aapo HuhtaMaastoharjoituksen jälkeen on asetarkastus.

Myös puolueiden välillä on eroja. Yhdeksän kymmenestä perussuomalaisesta ja kaksi kolmesta keskustalaisesta torjuu kaikki asevelvollisuusjärjestelmään ehdotetut muutokset. Kokoomuslaisista ja demareista noin puolet harkitsisi joitakin uudistuksia, ja vihreistä vain joka neljäs pitää nykyistä asevelvollisuusmallia hyvänä. Puolustusministeri Carl Haglundin johtaman Rkp:n kannattajat ovat lähes yhtä valmiita muutoksiin kuin vihreät.

Haastatelluilta kysyttiin myös, millä perusteella he valitsisivat palvelukseen tulevat, jos asevelvollisuus koskisi nykyistä harvempia.

Eniten kannatusta sai ajatus, että armeijaan otettaisiin vain sinne vapaaehtoisesti haluavat. Tätä ratkaisua pitää hyvänä 53 prosenttia. Joka viides haluaisi vapauttaa palveluksesta pienten lasten huoltajat ja vajaa kymmenesosa korkeakouluopiskelijat. Arpomismenetelmä ei sen sijaan saa juuri kannatusta. Vain neljä prosenttia pitää sitä Suomeen sopivana.

Vajaa kolmasosa, 31 prosenttia vastaajista, kannatti valintojen tekemistä kuntotestien perusteella. Kysymys oli kuitenkin muotoiltu niin, että siihen saattoi valita useamman kuin yhden vastausvaihtoehdon. Kaikki eivät siis välttämättä ajatelleet, että kuntotestit olisivat ainoa valintaperuste.

Kuva Aapo HuhtaTykkimies Daniel Hoddy ilmatorjuntapatteristosta Vekaranjärven punttisalilla.

Tutkimukseen haastateltiin 9.-12. syyskuuta puhelimitse vähän yli tuhat 15 vuotta täyttänyttä mannersuomalaista. Otos muodostettiin satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen rekisteristä. Virhemarginaali on 95 prosentin luottamustasolla kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

SK:n painetussa lehdessä olevassa tutkimusta esittelevässä taulukossa on kaksi virhettä. Rakenneuudistuksia koskevassa kysymyksessä ei osaa sanoa -vaihtoehdon valinneiden oikea prosenttiosuus on kuusi eikä kolme. Valikoivuutta koskevassa kysymyksessä taas vapaaehtoisuuden kannattajien oikea prosenttiosuus on 53 eikä 47.

Lue Tuomo Lappalaisen juttu ”Kalliit talkoot – asevelvollisuusarmeijan oikea hinta on Suomen suurin sotilassalaisuus” painetusta Suomen Kuvalehdestä (SK 40/2013, ilm. 4.10.2013).