SK tutki: Näistä palveluista suomalaiset ovat huolissaan

Juho Rahkonen
Teksti
Pekka Ervasti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Grafiikat Hannu Kyyriäinen.

Vaikea uskoa, että kuntavaalit ovat vajaan parin kuukauden päästä. Turuilla ja toreilla on hiljaista. Myös mediakampanjat odotuttavat itseään. Puolueet ja ehdokkaat vasta käynnistelevät kampanjakoneita. Tulossa on kaikesta päätellen tiivis muutaman viikon rynnäkkö.

Kuntavaalit saavat kuitenkin kaksi epävirallista lähtölaukausta, kun hallitus vastaa heti eduskunnan syysistuntokauden alussa kahteen opposition välikysymykseen. Samoilla teemoilla oppositiopuolueet taatusti rusikoivat hallitusta myös vaalikentillä.

Perussuomalaiset kovistelevat hallitusta lähipalveluilla ja keskusta vaatii hallitusta tilille vanhustenhoidon tilasta.

SK:n Taloustutkimukselta tilaama mielipidemittaus osoittaa, että molemmat osuvat kansalaisten tärkeinä pitämien teemojen kannalta lähelle maalia.

Sosiaalipalvelut ovat kansalaisille suurempi huolenaihe kuntavaaleissa kuin esimerkiksi vuosia vellonut Euroopan velkakriisi.

“Tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että tulossa ovat sote (sosiaali- ja terveyspalvelu) -vaalit”, toteaa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja, tohtori Juho Rahkonen.

Rahkonen tulkitsee, että poliittinen heiluri on liikahtamassa vanhastaan vasemmiston esiin nostamien teemojen suuntaan. “Perinteisesti sosiaalidemokraattisena pidetty asialista näyttää vastausten perusteella korostuvan. Kaikissa suomalaisissa asuva pieni kaappidemari näyttää nyt astuvan ulos.”

Ei ole yllätys, että viime viikkojen revohka hallituksen sisällä on liittynyt juuri Sdp:n poliittiseen sydänkäpyseen vanhuspalvelulakiin. Vaikka kokoomus näytti voittaneen kädenväännön vanhuspalvelulaista elokuun lopun budjettiriihessä, se saattoi olla Pyrrhoksen voitto. Äänestäjät ovat huolissaan vanhustenhuollosta ja teema nousee väistämättä esille vaaleissa.

Rahkosen mukaan on selvää, että puolue, jonka tärkeinä pitämät asiat ovat yleisinä huolenaiheina yhteiskunnassa, todennäköisesti pärjää myös vaaleissa. “Silloin kun julkisessa keskustelussa korostetaan valtiontalouteen liittyviä kysymyksiä, kokoomus tuntuu menestyvän. Valtaeliitin ja tavallisen kansan vastakkainasettelu on ollut perussuomalaisten menestysresepti, demarit ovat olleet vahvoilla sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla.”

Terveyspalvelut: Kokoomuslaisia kiinnostaa vähiten

Vaikka vanhustenhoito nouseekin kansalaisten huolenaiheissa korkealle, äänestäjät pitävät SK:n mittauksen perusteella kaikkein tärkeimpänä kysymyksenä terveyspalveluita. Yli puolet vastanneista (54 prosenttia) on sitä mieltä, että terveyspalvelut vaikuttavat eniten äänestyspäätökseen.

Kun vastausten keskiarvoja punnitaan, vain kristillisten äänestäjät nostavat vanhustenhoidon vielä hieman tärkeämmäksi kysymykseksi kuin terveyspalvelut.

Valtakunnallisella tasolla terveyspalvelut nivoutuvat hallituksen yhteen keskeisimmistä uudistushankkeista tällä vaalikaudella, kuntauudistukseen. Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa on käynnistymässä laaja uudelleenjärjestely. Maahan puuhataan uutta sote-piirijärjestelmää, jonka yksityiskohdista ei ole päästy sopuun. Hallitus kaavailee 20 vahvan peruskunnan ympärille rakentuvaa järjestelmää. Uudistusta valmistellutta työryhmää vetänyt sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki taas katsoo, että sote-piirejä ehkä pitäisi olla vieläkin vähemmän, jotta palvelut pystyttäisiin järjestämään kunnolla.

Tämän valtakunnallisen myllerryksen keskellä kuntalaiset kohdistavat huomionsa oman alueensa perusterveydenhuoltoon, joka ei toimi kunnolla. Kuntavaaleissa huolet purkautuvat.

Terveyspalvelut näyttävät SK:n tutkimuksen mukaan olevan kaikkein tärkeimpiä vasemmistopuolueiden ja perussuomalaisten kannattajille.

Myös Rkp:n kannattajat painottavat mittauksessa terveyspalvelujen merkitystä äänestyspäätökselleen. Rkp:n kannattajat ovat tämän mittauksen erikoisuus. He tuntuvat pitävän monia muitakin vaaliteemoja erittäin tärkeinä. Kun muiden puolueiden kannattajilla näyttäisi olevan korkeintaan pari kärkiteemaa, Rkp:n kannattajilla niitä on peräti neljä tutkimuksessa annetuista kahdeksasta vaihtoehdosta. Myös perussuomalaiset nostavat useampia aiheita tärkeiksi äänestyskäyttäytymisensä kannalta.

Ei ole yllätys, että ikä korreloi äänestäjän terveyspalveluiden tärkeyttä koskevaan kysymykseen. Mitä vanhempi vastaaja, sitä enemmän aihe vaikuttaa äänestyspäätökseen. Naiset pitävät teemaa tärkeämpänä kuin miehet.

Vastausten keskiarvojen perusteella kokoomuksen kannattajat painottavat vähiten terveyspalvelujen merkitystä äänestyspäätökselleen, vaikka se heidänkin joukossaan on tärkein yksittäinen teema. Vanhustenhoidon merkitystä ei kuitenkaan korosteta yhtä paljon kuin muiden puolueiden kannattajien joukossa. “Ehkäpä hyvinvointipalvelut eivät kiinnosta kokoomuksen kannattajia niin paljon kuin muita”, Rahkonen analysoi.

Vanhustenhoito: Demarit löysivät huolenaiheen

Vanhustenhoitoon liittyvät kysymykset ovat äänestäjille toiseksi tärkein yksittäinen vaaliteema. Lähes puolet (44 prosenttia) ilmoittaa, että asia vaikuttaa erittäin paljon äänestyspäätökseen.

Vanhusten hoito on tutkimuksen mukaan selvästi valtakunnallinen huolenaihe. Sen merkitystä korostetaan tasaisesti kaikkialla maassa.

Demareille vanhustenhoito on tärkein yksittäinen teema vaaleissa. Tämä selittää peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille (sd) rakennetun korkean profiilin vanhuspalvelulain valmistelussa. Hanke saa erityisen vankkaa tukea Sdp:n kentältä.

Vanhustenhoito nousee korkealle myös perussuomalaisten arvoasteikolla. Vähiten painoarvoa asialla on kokoomuslaisille ja vihreille. Vihreiden asenne selittynee sillä, että puolueen kannattajakunta on keski-iältään nuorta – vanhuspalvelukysymykset eivät ole henkilökohtaisesti ajankohtaisia.

Yleisesti äänestäjät tuntuvat pitävän tärkeinä vaaliteemoina myös kouluihin ja päivähoitoon liittyviä kysymyksiä. Aihepiiri ei kuitenkaan jaa puolueiden kannattajia ja eri väestöryhmiä erityisemmin. Koulu- ja päivähoitoasiat ovat tärkeitä joka kolmannelle äänestäjälle kautta maan.

Paikallisteemat: Vihreät nostavat ympäristökysymyksiä

Kuntavaaleissa nousee aina esille paikallisia kiistakysymyksiä, jotka saattavat järkyttää pitäjäkohtaisia voimasuhteita. Joka vaaleissa valtuustoryhmiä pirstoutuu ja syntyy paikallisia yhden asian liikkeitä, jotka myllertävät kuntakohtaisia valtablokkeja.

SK:n mittauksen mukaan paikalliset teemat saattavat nytkin nousta ratkaisevaan asemaan joissakin kunnissa. Kolmannes äänestäjistä pitää jotakin paikallisteemaa tärkeänä äänestyspäätökselleen. Erityisesti näin näyttäisi olevan Turun ja Tampereen suunnalla. Rahkosesta tämä ei yllätä. “Noilla seuduillahan on tanakka paikallisen politikoinnin perinne. Ehkä se näkyy tässä.”

Paikalliset kysymykset ovat tärkeimpiä vihreiden äänestäjille. Kyse voi olla muun muassa paikallisista ympäristökysymyksistä. Tällä vaalikaudella esimerkiksi kaivoshankkeet ovat nousseet monissa kunnissa kiihkeään keskusteluun.

Eurokriisi: Kenttä vastaa Soinin huutoon

Vaikka Euroopan velkakriisi on saanut puolueet ja poliitikot kiihdyksiin eduskunnassa ja valtioneuvoston liepeillä, myllerrys ei näytä hetkauttavan erityisemmin kuntavaalien äänestäjää. Vain joka neljäs äänestäjä pitää eurokriisiä kuntaäänestyksensä kannalta tärkeänä kysymyksenä.

Perussuomalaiset ovat kuitenkin eri linjoilla. Heille puoluejohdon hehkuttama eurokatastrofi on keskeinen teema myös kuntavaaleissa. Perussuomalaisten kenttä vastaa juuri niin kuin Timo Soini sinne huutaa.

“Eurokriisi on selvästikin perussuomalaisten kuvio näissä vaaleissa. Ne ovat täyttäneet tämän markkinaraon ja samalla teemalla on menty vaalista vaaliin”, Rahkonen pohtii.

Eduskuntavaalien Iso Jytky putosi perussuomalaisten syliin eurokriittisyydellä. Samalla teemalla Soini rynnisti myös presidentinvaaliin. Yksi poliittisen kampanjoinnin nyrkkisääntö on, että puolue toistaa menestysreseptiä yleensä yhden kerran liikaa. Kuntavaalit näyttää, päteekö tämä myös perussuomalaisiin.

Yrittäjät ja viljelijät pitävät euroteemaa muita tärkeämpänä. Vähiten eurokriisi näyttää kiinnostavan kristillisiä, vihreitä ja – hieman yllättäen – myös keskustan kannattajia.

Keskustalaisten kanta on odottamaton, sillä veteraanipoliitikko Paavo Väyrysen buumi presidentinvaaleissa ja puoluejohtajavaalissa perustui myös vahvaan euroskeptisyyteen.

Rahkonen tulkitsee tulosta niin, että keskustan ei ehkä kannata kuntavaaleissa lähteä euroteeman kanssa kilpalaulantaan perussuomalaisten kanssa.

Kuntauudistus: Keskusta taistelee asemistaan

Keskustalaisten keskeisin vaaliteema näyttäisi olevan kuntauudistus ja siihen liittyvät kuntaliitokset. Muiden puolueiden kannattajille se ei ole yhtä tärkeä asia.

Keskustalaisten kiinnostus kuntakysymyksiin on ymmärrettävää, sillä puolue on vahva vallankäyttäjä maakuntatasolla. Se on hallitseva puolue edelleen suuressa osassa maaseutukuntia erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Hallituksen kömpelösti runnoma kuntauudistus on ollut taivaan lahja oppositiopuolue keskustalle. Uudistuksen sekavasta ja salailevasta valmistelusta on keskustassa otettu kaikki poliittinen ilo irti. Puolue näyttää nyt odottavan, että kuntauudistuksen vastustamisesta kypsyneet poliittiset hedelmät ovat poimittavissa lokakuun vaaleissa.

Juha Sipilän johtama puolue saattaa kuitenkin pettyä, jos se tyytyy vain kauhistelemaan hallituksen kuntauudistusta. Vain noin viidennes kaikista äänestäjistä painottaa kuntateemaa. Tosin sekin olisi iso osuus äänestäjäkunnasta kannatusmontussa rypevälle keskustalle.

Kuntaliitokset nousevat väistämättä paikallisiksi vaaliteemoiksi. Usein vastakkain on silloin kokoomuslaisen kuntaministeri Henna Virkkusen toive nykyistä suuremmista kuntayksiköistä ja keskustalaisten toive säilyttää poliittiseen kivijalkaansa kuuluvat pienkunnat itsenäisenä.

Varuskunnat: Ketä kiinnostaa?

Mittauksen moniin yllätyksiin kuuluu, että kunnallistalouteen oleellisesti liittyvä veroprosentti ei näytä olevan näissä vaaleissa äänestäjille erityisempi huolen aihe. Vaikka kuntatalous on heikoissa kantimissa ja muutamat kunnat konkurssikypsiä, kansalaisia eivät tunnu huolettavan paineet veroprosentin nostamiseksi.

Rahkonen tulkitsee tulosta niin, että verotusta tärkeämpiä äänestäjille ovat nyt palvelut. Jos tulkintaa vie pitemmälle voi päätellä, että veroja ollaan ehkä jopa valmiita maksamaan jonkin verran enemmän, kunhan palvelut saadaan säilytettyä. “Kyllä tässä jokin kumma solidaarisuusilmiö näyttäisi olevan”, Rahkonen pohtii.

Vaaliteemojen lilliputtisarjaan kuuluu puolustusvoimauudistuksen yhteydessä toteutettavat varuskuntien lakkautukset. Erityisesti perussuomalaiset ovat niitä suuriäänisesti kauhistelleet ja vastustaneet eduskunnassa. Tulitukea on tullut maakuntien keskustalaisilta kansanedustajilta. SK-mittauksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei lakkauttamisista ole kuntavaaliteemaksi yleisemmin. Niillä paikkakunnilla, joilla kasarmit suljetaan, aihe luonnollisesti nousee asialistalle.

Oppositio torkkuu

Oppositiopuolueet eivät ole vielä saaneet äänestäjiään innostumaan kuntavaaleista. SK:n mittauksen mukaan sekä perussuomalaisten ja keskustalaisten aikomus äänestää on vähäisempi kuin hallituspuolueiden kannattajien.

“Hieman flegmaattiselta näyttää. Se ei lupaa hyvää oppositiolle”, arvioi Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen äänestysaktiivisuusselvityksen tuloksia.

Aivan varmasti aikoo ääenstää kuusi keskustalaista ja perussuomalaista kymmenestä. Hallituspuolueilla seitsemän kymmenestä aikoo varmasti uurnille, Rkp:n kannajista peräti yhdeksän kymmenestä.

Hallituspuolueista laiskimpia näyttäisivät olevan kristilliset, joiden passiivisuus on opposition luokkaa. Jos opposition äänestäjät nukkuvat myös vaaleissa, se rokottaa kannatusta melkoisesti. Varsinkin keskustan tuore johtaja Juha Sipilä tarvitsee vankan näytön kuntavaaleista.

Perussuomalaisten vaalitutlosta todennäköisesti nostaa kannattajien lievästä passivoitumisesta huolimatta se, että puolueella on nyt viimekertaista enemmän ehdokkaita entistä useammassa kunnassa.

Äänestäjien aktiivisuuskin todennäköisesti kasvaa, kun kampanjat käynnistyvät ja ehdokkaat jalkautuvat vaalikentille. Kun tämän mittauksen tuloksia vertaa edellisten kuntavaalien alla tehtyyn selvitykseen, vaikuttaa kuitenkin siltä, että äänestysaktiivisuuden lähtötaso on tällä kertaa matalammalla.

Neljä vuotta sitten Taloustutkimuksen tekemässä mittauksessa keskustalaisten äänestäjien osuus oli peräti viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin nyt. Perussuomalaisten kohdalla eroa oli neljä prosenttiyksikköä. Tosin myös muiden puolueiden äänestäjien aikomus lähteä uurnille oli neljä vuotta sitten korkeammalla tasolla.

Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen Kuvalehden numerossa 36/2012.

Koko tutkimus ns. avoimena datana Microsoft Excel -muodossa löytyy täältä.