SK tutki ”Benin listan”: Zyskowicz yliarvioi Kela-säästöjen vaikutuksen

Vain korkea inflaatio ja lakimuutokset voivat toteuttaa kansanedustajan kaavailemat säästöt.
Mikko Huotari
Kotimaa 26.2.2015 07:30

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz esitteli omissa nimissään leikkauslistan, johon hän on kerännyt ehdotuksia valtiontalouden sopeutustoimiksi tulevalla vaalikaudella.

Zyskowicz väittää, että listalle kerätyillä toimenpiteillä valtio säästäisi vuositasolla 2,61 miljardia euroa vuonna 2019.

Näyttävimpänä toimenpiteenä Zyskowicz ehdottaa, että ”kaikkien kotitalouksille menevien Kelan maksamat suorat tulonsiirrot jäädytetään tulevan vaalikauden ajaksi”. Hän laskee, että tällä säästettäisiin 870 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kyse on siis siitä, että Kelan sosiaalietuudet pidetään nykyisellä tasollaan eikä niihin tehdä indeksikorotuksia.

Summa kuulostaa hurjalta, koska tänä vuonna indeksikorotus lisää Kelan etuusmenoja vain 25 miljoonaa euroa. Kelan kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tuli 0,4 prosentin korotus.

Kelan aktuaaripäällikkö Pertti Pykälä arvioi, että kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien neljän vuoden jäädyttämisellä valtio voisi saavuttaa yhteensä 420 miljoonan euron säästöt vuoden 2019 loppuun mennessä.

Säästettävän summan laskemisessa on huomioitava kolme seikkaa. Ensimmäisenä on neljän vuoden aikana tapahtuva inflaatio, joka siis määrittää, kuinka suuret indeksikorotukset ovat. Toiseksi on huomioitava, mihin etuusmenoihin jäädyttäminen vaikuttaa. Kolmanneksi on laskettava, mikä on valtion osuus näistä menoista.

 

Ensiksi siis inflaatio.

Pykälän mukaan on perusteltua olettaa, että vuosien 2015–2018 kumulatiivinen inflaatio on noin kuusi prosenttia.

Oletus perustuu siihen, että tänä vuonna inflaatio on matala, puolen ja yhden prosentin välillä. Tuleville kolmelle vuodelle voidaan olettaa 1,8 prosentin inflaatiota, joka on myös suurin piirtein sama kuin Euroopan keskuspankin julkilausuttu tavoite vuotuisesta inflaatiosta. Itse asiassa tällä hetkellä euroalueen ongelmana on ollut liian matala inflaatio.

Toiseksi etuuskuluista noin kahdeksan miljardia euroa kuuluu kansaneläkeindeksin piiriin.

Zyskowiczin listassa mainitaan Kelan menoiksi 14,4 miljardia. Luku pitää sinänsä paikkansa, mutta reilu kuusi miljardia Kelan jakamasta potista ei kuulu kansaneläkeindeksin piiriin.

”Esimerkiksi sairaanhoitovakuutuksen etuudet eivät ole pääsääntöisesti indeksiin sidottuja. Ja valtio rahoittaa alle puolet sairaanhoitovakuutuksen etuuksista”, Pykälä selittää.

”Työtulovakuutuksen tulorajat on sidottu palkkakertoimeen. Valtio rahoittaa työtulovakuutuksesta lähinnä vain vähimmäispäivärahat. Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumismenoja korotetaan vuokrien nousun perusteella.”

Jotta jäädyttäminen saataisiin koskemaan myös kansaneläkeindeksin piiriin kuulumattomia etuusmenoja, täytyisi tehdä muutoksia myös etuuslainsäädäntöön. Esimerkiksi sairauspäivärahat on sidottu tuloihin ja palkkakertoimeen. Oletetaan tässä vaiheessa laskelmaa, että näihin ei kajota, vaan puhutaan ainoastaan kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä.

Jos siis kansaneläkeindeksiä ei korotettaisi, Kelan kulut olisivat indeksiin sidottujen kahdeksan miljardin etuusmenojen osalta 480 miljoonaa euroa pienemmät neljän vuoden päästä.

Ja kolmanneksi täytyy vielä huomioida, minkä valtio säästäisi.

Kelan kansaneläkeindeksin piiriin kuuluvista etuuskuluista (siis edellä mainittu kahdeksan miljardia) valtio rahoittaa seitsemän miljardia euroa. Näin ollen valtion osalta säästöä kertyisi yhteensä 420 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Zyskowiczin laskelmassa Kela-säästöiksi on merkitty 870 miljoonaa euroa. Sellainen luku on toki mahdollista saada, jos olettaa inflaation erityisen suureksi tai jos käyttää kansaneläkeindeksin jäädyttämisen lisäksi myös esimerkiksi etuuslainsäädännöllisiä toimenpiteitä.

 

Suurimmat kansaeläkeindeksiin sidotut etuudet ovat siis kansaneläkevakuutuksen etuudet, työttömyysturvan etuudet (työmarkkinatuki ja peruspäiväraha), lapsilisät, opintotuen opintoraha, lastenhoidon tuet ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat.

Keskustelu

Benin lista on oikean suuntainen, mutta hän ei varmaankaan ole viimeisen päälle asiantuntija arvioimaan kokonaissäästöjä. Joka tapauksessa meidän on leikattava valtion menoja tulevina vuosina voimakkaasti. Muuten emme saavuta kilpailijamaiden kustannustasoa ja pysty hillitsemään velkaantumista. Sisäisesti meidän on pakko saada kustannuksia alas, jotta löytyy varaa alentaa veroja ja kiihdyttää taloutta.

Ben Zyskowicz haluaa täsmentää, että inflaatio-oletus perustuu valtiovarainministeriön voimassa olevaan inflaatioennusteeseen. Lisäksi hänen leikkauslistassaan jäädyttämistä ei rajattu pelkästään kansaneläkeindeksiin sidottuihin ehtoihin. Siksi Zyskowiczin laskelmat eroavat Kelan asiantuntijan kanssa tehdystä laskelmasta.

Mikko Huotari
Toimittaja
Suomen Kuvalehti