Vaikea valinta

Kronikka 22.02.2019 06:00

Onneksi minä, minun sukupolveni, pääsi sikiötutkimuksen alta pois. Tilanteista, joissa olisi voinut joutua tekemään valinnan vammaisen sikiön abortista tai jollakin tavoin sairaan lapsen saattamisesta maailmaan.

Kahden terveen lapsen äidin on helppo huokaista näin. Ja samalla huokaista: onneksi omilla lapsillamme on mahdollisuus saada tietoa sikiön terveydestä.

Paradoksi? Kun eläytyy emotionaalisella tasolla sikiödiagnostiikan mahdollisuuksiin ja seuraamuksiin, joutuu ristiriitaisten tunteiden valtaan. Olisiko minulla ollut oikeutta kieltäytyä ottamasta vastaan vammaista lasta? Vai pitäisikö nimenomaan moraalisista syistä ottaa abortti, pelastaa vammainen elämän kärsimyksiltä?

Miksi ajatus vammaisen sikiön abortista tuntuu pahemmalta kuin abortti yleensä? Emme reagoi siihen, että Suomessa on tehty viime vuosina yli 10 000 raskauden keskeytystä pääasiassa sosiaalisista syistä. Sairaiden sikiöiden kohdalla on kysymys vain noin 200 vuosittaisesta raskauden keskeytyksestä. Mutta selektiivisessä abortissa tuntuu yleisessä tajunnassa olevan jotain moraalittomampaa. Ehkä se haiskahtaa jonkinlaiselta rodunjalostukselta.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Avainsanat
Sisältö