Entäs sitten?

Naiset pääsivät armeijaan, miesten velvollisuudet pysyivät entisellään.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

hallitus on antanut eduskunnalle esityksen naisten vapaaehtoisesta asepalvelusta. Eduskunta hyväksynee esityksen suuremmitta napinoitta. Eduskuntakäsittelyn pituudesta riippuen ensimmäiset naiset voivat astua palvelukseen ensi vuonna tai viimeistään vuoden 1996 alussa.

Uudistus ei merkitse muutosta miesten velvollisuuteen suorittaa oma osuutensa maanpuolustuksessa niin kuin tähänkin saakka.

 

Naisten saama oikeus ei poista sukupuolten eriarvoisuutta, kun kysymys on toisten velvollisuudesta ja toisten oikeudesta. Mutta sitten kun ollaan ”siellä jossakin”, ollaan tasa-arvoisia. Palvelukseen hyväksytyt naiset jaetaan useampaan joukko-osastoon, erityisiä naiskomppanioita ei perusteta.

Aluksi hakijoiden määrä voi olla huomattavan suuri ja julkisuus voi houkutella mukaan sellaisia, joiden motiivit eivät ole puhtaasti maanpuolustuksellisia. Mutta kovimman kohun jälkeen tässäkin asiassa päästään varmasti siihen, mihin ollaan pyrkimässäkin. Eli naisille annetaan tilaisuus olla mukana tähän asti vain miehille varatuissa puuhissa.

Muuta ei sitten tapahdukaan. Jotkut voivat väittää, että taas on saavutettu voitto taistelussa miesten ylivaltaa vastaan. Toiset toteavat, että Suomen maanpuolustuskyky ei tästä ole muuttunut suuntaan jos toiseenkaan.

Valtaosa naisista ei ole nyt eikä tulevaisuudessa kiinnostunut asepalveluksesta. Sen sijaan he vastustaisivat yritystä tehdä siitä pakollinen.

Paavo Keisalo