Suomi valitsi linjansa

Suomalaisten määrä oli nousussa vielä 1990-luvulla.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Väestötutkimuksen perusteos Suomen väestö todistaa, että suomalaisten määrä on huipussaan vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen alkaa melko nopea väheneminen.

Suomen kannalta on melkoinen linjanveto, päätämmekö suosia lastentekoa vai siirtolaisuutta. Ruotsin esimerkki osoittaa, ettei vaurauden lisääntymisen ja vauvojen vähenemisen yhteys ole peruuttamaton. Reiluilla perhetuilla Ruotsi laukaisi 1980-luvulla vauvavyöryn, joka teki maasta Euroopan hedelmällisyystilastojen ykkösen. Viime vuosikymmenen lopulla selvää piristymistä nähtiin myös Suomessa.

Ilmeisesti lapsilukua voitaisiinkin haluttaessa kasvattaa, sillä keskimäärin suomalaisnainen synnyttää 1,8 lasta, kun lasten lukumäärää koskevien toiveiden keskiarvo on 2,5 lasta. Ilman minkäänlaista arvokeskustelua Suomi on kuitenkin ajautumassa suuren siirtolaisuuden linjalle. Perhetukia on nopeasti karsittu samaan aikaan kun maahanmuutto on kasvanut. 1990-luvulla Suomeen on saapunut vuosittain noin 10 000 siirtolaista, suurin osa Venäjältä ja Baltiasta.

Tuoreimmissa tilastoissa Suomi on Länsi-Euroopan eristynein maa 0,7 prosentin ulkomaalaisväestöllään. Nykykehityksessä ulkomaalaisia on vuosituhannen vaihteessa kuitenkin jo noin 100 000, kaksi prosenttia kansasta. Kansainvälisesti se ei ole vielä lähelläkään keskitasoa, mutta kuitenkin selvä merkki siitä, miten väestöongelma maassa ratkaistaan.

Saska Saarikoski