Ystävät ja viholliset

Vuonna 1973: Ilja Glazunov maalasi presidentti Kekkosesta muotokuvaa.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun Kauko Juhantalo perjantaina 12. lokakuuta asteli Säätytalon portaita alas Snellmaninkadulla odottavaan taksiin, hänen kasvoistaan ei voinut lukea mitään. Ei helpotusta, ei ahdistusta, ei voitonriemua, ei pelkoa. Ehkä hiven väsymystä, ehkä.

Takana oli viikko, jonka kanssa Juhantalo joutuu elämään lopun elämäänsä. Puolustautumisen, pelastautumisen, voitonmahdollisuuden viikko – tilaisuus joka todennäköisesti jäi käyttämättä.

Menetetyn maineen pelastusyritys valtakunnanoikeudessa sujui – jos mahdollista – vielä huonommin kuin olisi voinut odottaa. Todistajat vannoivat yksi toisensa jälkeen Juhantalon yhdistäneen omat ja Tampellan asiat Skopin johdon kanssa käymissään neuvotteluissa 1991. Sen vakuuttavampaa näyttöä virkavelvollisuuden rikkomisesta ja miksei lahjuksen ottamisesta on vaikea saada.