Joki

Martti Ahtisaari -ilmiön eräs selitys oli Oulujoen älykkyyttä lisäävä voima.

sk 25 vuotta sitten 28.09.2018 06:00
SK 39/1993 (1.10.1993) Jukka Ukkola: ”Joki”

Viimeistään silloin kun Martti Ahtisaari ponnahti gallupien kärkeen, heräsi laaja kiinnostus (tai ainakin olisi syytä herätä) siihen, miten ihmeessä Oulun lyseosta saattaa jatkuvasti tulla niin viisaita miehiä. Vastahan sieltä ovat presidenteiksi valmistuneet K. J. Ståhlberg ja Kyösti Kallio, ja meitä muitakin on laumoittain.

Asialle on yksinkertainen selitys: Oulujoki, joka on aina virrannut ihan Lyskan nurkalta. Jo 1950-luvulla jompi kumpi Tyttölyseon Grand old täti, Anna Leinonen tai Raakel Siilasvuo, kehitti teorian, että Oulujokeen kasautuu koko sen 22 500 metrin virtaama-alueelta kaikki kalkki ja muut hivennäisaineet, joilla on erityisen myönteinen vaikutus aivotoimintaan.

Hivenet tiivistyivät joen alapäähän, siihen Lyseon pusikkoon missä pojat kävivät välitunnilla tupakalla ja rohkeimmat ryypylläkin. Lantrinkina tai muilla keinoin vesi joutui poikien elimistöön ja älyhiput siivilöityivät erinäisten hetuloitten läpi aivoihin.

Sillä lailla Suomi sai presidenttejä.

 

Muistaakseni tädit eivät vaivanneet pikku pämmyjään sillä, miksi älyjytyset kertyivät nimenomaan poikiin, kun Tyttölyseokin oli vieressä, mutta siihen aikaan ei oltu niin tarkkoja naisnäkökulmasta, ja totuuden nimessä on myönnettävä, etteivät ne Tipalan tytötkään ihan pöljimmästä päästä olleet.

Kenties Oulujoen vesi jalostui tyttölapsissa kauneudeksi, ovathan Muhoksen Mimmi ja Kuuselan Armi pesseet hipiäänsä nimenomaan Oulujoen vedellä.

Jukka Ukkola

SK 39/1978 (3.9.1978) Lars Bruun: ”Neuvottelu kolmiulotteisen kuvan kanssa”

Neuvottelu kolmiulotteisen kuvan kanssa

Tulevaisuus tuo tullessaan holografisen kokouksen, jossa liikutellaan kolmiulotteista kuvaa: pöydän toisella puolella istuvat oikeat ihmiset, toisella kuvat. Teknisesti menetelmä on jo täysin toteutettavissa ja kokeiluja on jo onnistuneesti tehty. Kustannukset tosin ovat vielä korkeat, mutta kuten niin usein tekniikan alalla, ne varmasti laskevat ajan mittaan. Eri asia on sitten, onko tekniikan hyväksikäytöllä vaikutusta myös kokouspsykologiaan ja ihmisten suhtautumiseen ylipäänsä.

Lars Bruun

Vuosikymmenet SK:ssa

SK 39/1968
Esko Salminen hyppi ja Vesa-Matti Loiri kaatuili.

SK 39/1978
Walter Laqueur kommentoi suomettumista Washingtonissa.


SK 39/1988
Jan Kenneth Weckman erosi valtion kuvataidetoimikunnasta.

Sisältö