Sirkka-Liisa Anttila: ”Suomi on Gmo-viljelyn villi länsi”

Kotimaa 25.6.2011 09:00

Väistyvä maa- ja metsätalousministeri pelkää, että uusikaan hallitus ei kykene luomaan gmo-viljelylle pelisääntöjä.

Sirkka-Liisa Anttila

Viime syksynä sanoitte Suomen Kuvalehden haastattelussa, että hallituksen pitää tehdä ennen tätä kasvukautta linjaukset rinnakkaiselolaista, joka sääntelee muuntogeenisten kasvien viljelyä. Lakia ei kuitenkaan saatu valmisteltua, ja se raukesi. Miksi näin, edellinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila?

”Valiokunnissa oltiin laista jyrkästi kahta eri mieltä eikä lausuntoa syntynyt. Asiaan vaikutti myös se, että EU:ssa on tekeillä direktiivi, joka toteutuessaan antaisi jäsenmaille mahdollisuuden päättää, viljelläänkö jäsenmaassa gmo-kasveja vai ei.”

Erään lakia valmistelleen virkamiehen mukaan kyseessä oli pelkuruus. Kukaan poliitikko ei ennen vaaleja halunnut ottaa kantaa näin arkaan aiheeseen kuin geenimuuntelu.

”Voi hyvin olla, mutta sitä pitäisi kysyä valiokunnan jäseniltä. Minun käsitykseni mukaan Suomessa odotetaan, että EU tekee tästä päätöksen, koska tämä on niin hankala asia.”

EU:n päätöksenteko voi kestää vuosia, eikä direktiivin läpimeno ole selvä. Samaan aikaan EU on hyväksynyt viljelyyn Suomeenkin soveltuvan Amflora-tärkkelysperunan. Eikö ole pään pensaaseen pistämistä jäädä odottamaan EU:n päätöstä?

”Siinä mielessä kyllä, että nyt missä tahansa EU-maassa voidaan tuottaa gmo-kasveja, jos siihen joku päättää ryhtyä. Suomessa taas ei ole tällä hetkellä lainsäädäntöä, joka säätelisi, kuka on korvausvelvollinen, mikäli gmo-lajikkeet sekoittuvat tavallisten kasvien sekaan.”

Eikö tällaisen tilanteen synnyttäminen ole vastuutonta?

”On se vastuutonta. Suomi on gmo-viljelyn villi länsi. Kuka tahansa voi aloittaa viljelyn, eikä meillä ole mitään ohjeita sen varalta, jos tapahtuu vahinkoa. Rinnakkaiselolaki olisi tuonut nämä pelisäännöt.”

Otatteko te vastuun väistyvänä maa- ja metsätalousministerinä siitä, että lakia ei syntynyt?

”Osavastuun otan. Viime kädessä vastuun ottaa eduskunta, joka jätti lain käsittelemättä. Olen tietenkin pettynyt, että emme saaneet gmo-lakia eteenpäin.”

Ahvenanmaalle on tulossa rinnakkaiselolaki, joka säätelee niin pitkät etäisyydet muuntogeenisten kasvien ja mehiläistilojen välillä, että gmo-viljely ei käytännössä ole siellä mahdollista. Pitäisikö meidän seurata Ahvenanmaan esimerkkiä?

”Meilläkin oli esillä vaihtoehto, että suojaetäisyydet tehtäisiin niin pitkiksi, että meillä ei olisi mahdollista viljellä gmo-kasveja. Itse olen sitä mieltä, että Suomen vahvuus on gmo-vapaus.”

Uudessa hallitusohjelmassa ei ole mainintaa rinnakkaiselolaista tai Suomen kannasta gmo-viljelyyn. Hallitus mainitsee ainoastaan pitävänsä tärkeänä, että EU-jäsenmailla on oikeus julistaa alueensa vapaaksi gmo-viljelystä. Onko hallitusohjelman kirjaus riittävä?

”Se ei takaa gmo-vapaata Suomea. Minun nähdäkseni se kertoo vain siitä, että kuuden puolueen hallitus ei ole päässyt yksimielisyyteen asiassa. Veikkaan, että tälle gmo-asialle ei tehdä tässä hallituksessa yhtään mitään. ”

Tarkoittaako tämä, että rinnakkaiselolakiehdotus on nyt haudattu kokonaan?

”Ei, koska kansallinen päätösvalta tulee EU:sta sitten aikanaan, ja silloin on pakko vastuuministerin herätä ja luoda pelisäännöt Suomessa.”

Voiko päätös tulla Suomen kannalta liian myöhään?

”Toivon, että saamme pelisäännöt ennen kuin koekaniiniuden kautta mennään testaamaan asia. Jos haluamme pitää Suomen gmo-vapaana, aikaa ei ole yhtään hukattavaksi.”

Kuva Kaisa Rautaheimo.