Sinisilmäiset päättäjät: Netti joka kotiiin ja navettaan – miljoonien velat, yt-neuvottelut ja kovat leikkaukset

Monet rautavaaralaiset ovat niin sanottuja passiivijäseniä eli he eivät käytä verkkoa, sanoo kunnanjohtaja.

laajakaistaverkot
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Rautavaaralla, Pohjois-Savossa, aloitettiin vuonna 2010 iso urakka. Se ei mennyt kuin Strömsössä.

Rautavaaralle päätettiin rakentaa kuntalaisten iloksi kiinteä valokuituverkko, jonka kautta ihmiset pääsisivät nopeasti nettiin asioimaan. Kunnassa palvelut ovat etäällä ja virastot isommissa kaupungeissa, joten nettipalveluihin päätettiin panostaa.

Pieni, noin 1 700 asukkaan kunta lähti rohkeasti lainoittamaan hanketta Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan kautta. Kunta myönsi takauksia osuuskunnalle lähes kaksi miljoonaa euroa ja lainoja saman verran.

”Osuuskuntamalliin päädyttiin, jotta kunnassa voidaan tarjota mahdollisuus huippunopeaan kuituyhteyden hankintaan mahdollisimman monelle edulliseen liittymähintaan”, kunnanjohtaja Unto Murto kertoo hankkeen alkuperäisestä ideasta.

Kunta jaettiin viiteen hankealueeseen, kun verkkohankkeesta päätettiin. Rakentaminen saatiin päätökseen koko kunnan alueella vuonna 2014.

Tietoverkon rakentaminen joka kotiin ja navettaan tuli kuntalaisille todella kalliiksi. Osuuskunta on velkaa Rautavaaran kunnalle lähes neljä miljoonaa ja Valtimon kunnalle yli kaksi miljoonaa euroa.

 

Verkkoon liittyjät sitoutuvat maksamaan 100 euron osuuskunnan jäsenmaksun ja liittymismaksua 504 euroa. Jäseniä osuuskunnassa on tällä hetkellä noin 1 400.

Mitä mieltä kuntalaiset ovat hankkeesta?

”Monet kuntalaiset ovat niin sanottuja passiivijäseniä eli he eivät käytä verkkoa. Jotkut puoltavat ja jotkut vaativat Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan jäseniä vastuuseen”, kunnanjohtaja Murto sanoo.

Hankkeen poliittisen päätöksen teki 17-henkinen kunnanvaltuusto kesäkuussa vuonna 2010. Tietoverkko-osuuskunnan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk), joka toimi tehtävässä syyskuusta 2011 tammikuuhun 2016.

Rautavaaran tietoverkko-osuuskuntaan kuuluu myös Valtimon kunta, ja kuntapäättäjät Valtimolla ovat mukana myös osuuskuntatoiminnassa. Osuuskunnan hallitukseen kuuluvat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Rauli-Jan Albert (kesk), kunnanjohtaja Leena Mustonen ja kunnanhallituksen jäsen Arto Hämäläinen (kesk).

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan viime vuoden tilikauden tappio oli noin 790 000 euroa, ja tänäkin vuonna tappioita kirjataan satojatuhansia euroja.

Tietoverkko-osuuskunnan nykyinen puheenjohtaja on Rautavaaran kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Veijo Oinonen (sd). Mikä meni pieleen?

”Kunnan ei olisi kannattanut uskoa Laajakaista kaikille -hanketta liian sinisilmäisesti. Silloisen maan hallituksen [Vanhasen II hallitus] aloitteesta lähtenyt hanke jäi torsoksi. Selvien kriteerien puuttuessa lähinnä Viestintäviraston tukirahoituksen ja kunnan rahoituksen osalta. Olimme aivan liian hyväuskoisia.”

Millaista palautetta olette saanut kuntalaisilta?

”Negatiivinen palaute on jäänyt yllättävänkin vähäiseksi, johtuu varmaan siitä, että verkko toimii ja sen kattavuus on korkea. Ainoastaan kunnan talouteen tuleva vaikutus askarruttaa.”

”Olimme aivan liian hyväuskoisia.”

Osuuskuntasaatavien lisäksi ”Suomen köyhimmäksi kunnaksi” tituleeratulla kunnalla on velkaa lähes 14 miljoonaa euroa. Se tekee yli 8 000 euroa per kuntalainen.

Kunnanjohtaja Murto myöntää, että taloustilanne on erittäin vakava. Ulkopuolisen konsulttiselvityksen mukaan seuraukset Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan tilanteesta aiheuttavat Rautavaaran kunnalle merkittäviä riskejä kaikissa mahdollisissa ”skenaarioissa”, joita ovat konkurssi, yrityssaneeraus ja osuuskunnan liiketoiminnan myyminen.

Yrityssaneeraus näyttäytyy vaihtoehdoista edullisimpana, mutta sekin sisältää riskejä. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta pääsi yrityssaneeraukseen helmikuussa 2016.

”Tänä vuonna Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan vaikutus kunnan talouteen on 1,8 miljoonaa euroa. Kunnassa käynnistettiin yt-neuvottelut koko henkilöstön osalta. Neuvottelut lopetettiin 28. marraskuuta 2016”, kunnanjohtaja Murto sanoo.

Tavoitteena oli saada henkilöstömenoihin ja palvelujen ostoihin 1,2 miljoonan euron säästöt. Säästöjä ja tuottoja onnistuttiin saamaan tavoitteesta kuitenkin vain reilu puolet.

”Talouden vakauttaminen on kestävyyslaji ja sitä jatketaan vuosina 2017–2020”, kaupunginjohtaja vakuuttaa.

Rautavaaralaisten näkökulmasta tilanne ei kuitenkaan parane tulevaisuudessa, sillä väestö vähenee ja iäkkään väestön määrä kasvaa. Rautavaaralla 65 vuotta täyttäneiden osuus oli jo yli 33 prosenttia, kun se koko maassa oli vajaat 20 prosenttia vuonna 2013.