Riesana sinilevä

Valtava suolapulssi ruokkii Suomenlahden sinileviä ”tuplajättipotilla”, sanoo Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Sinilevä rehottaa Suomenlahdella. Miksi Pietarin jätevesien puhdistus ja Fosforit-lannoitetehtaan ravinnevuodon tukkiminen eivät estä kukintaa, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila?

”Vähennys näistä kohteista on 4 000 tonnia fosforia vuodessa. Mutta syksyllä 2016 Suomenlahti sai valtavan suolapulssin työntämänä Itämeren syvänteistä kahdessa viikossa 10 000 tonnia fosforia.”

”Tämä pintaveteen sekoittunut suuri fosforimäärä on perussyy tämän kesän kukinnalle.”

Miten vaikuttavat hurjat, 30 asteen helteet?

”Jo 20 asteen veden lämpötila riittää aiheuttamaan laajan kukinnan. Helteillä tuuli on yleensä heikko, jolloin 15–20 metriä paksun lämpimän pintakerroksen sinilevämassa pääsee nousemaan pintaan, ja tuuli ajaa levän rannoille.”

Miten paljon pahempi tilanne olisi, jos Pietari ja Fosforit syytäisivät yhä fosforia?

”Niiden vaikutus olisi merkittävä, kymmenessä vuodessa 40 000 tonnia. Se on enemmän kuin Suomenlahden koko vesimassan fosforivarasto.”

Suolapulssit tulevat Pohjanmereltä Tanskan salmien kautta. Miten usein niitä esiintyy?

”Itämeren alueella täytyy olla viikkoja kestävä korkeapaine, jolloin vedenpinta laskee normaalia alemmaksi. Sen jälkeen tarvitaan kova länsimyrsky.”

”Isoja suolapulsseja on tullut keskimäärin kerran vuosikymmenessä.”

Mitä muita vaikutuksia suolapulsseilla on?

”Suolaisuus kerrostaa vettä voimakkaasti Suomenlahdella, jolloin syvänteistä loppuu happi ja sedimenteistä alkaa vapautua fosforia. Tulee ikään kuin tuplajättipotti. Etelämpänä Itämerellä suolapulssit parantavat happitilannetta pohjalla.”

Hapettomia syvänteitä on enemmän kuin koskaan. Mitä sedimenteille voidaan tehdä?

”John Nurmisen Säätiön projektissa selvitetään parhaillaan, voidaanko sedimentin fosforia pidättää kalkkipitoisella kivilajilla tai poistaa erittäin paljon happea kuluttava pintakerros.”

”Tutkijat ovat muistuttaneet, että ennen käyttöönottoa menetelmien mahdolliset riskit Itämeren luonnontilalle pitää tutkia perusteellisesti.”

Miksi ilmastonmuutos hidastaa Itämeren toipumista?

”Ennustettu kahden asteen pintalämpötilan nousu tämän vuosisadan aikana lisää kukintojen todennäköisyyttä. Myös syvät vedet lämpenevät, jolloin hapenkuluminen kasvaa ja fosforia vapautuu lisää pohjalta.”

”Kun talvella sateet tulevat useammin vetenä, ravinnekuorma maaltakin kasvaa. Se taas asettaa lisää paineita vähentää maatalouden päästöjä.”

Mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä?

”Lisätä Itämeren kalan syöntiä, sillä kalastus poistaa ravinteita merestä. Ja vähentää lihansyöntiä, jolloin lihan tuotantoon käytettävä peltoala ja samalla ravinnehuuhtoumat pienenevät.”

Sisältö