Sikainfluenssa: Näin viranomaiset kävivät infotaistelua Facebookissa

Pekka Anttila
Kotimaa 28.4.2010 08:30
Facebook Näin THL tiedottaa sikainfluenssasta Facebookissa. Ruutukaappaus.

Sosiaalista mediaa käytettiin sikainfluenssaa koskevien väärien tietojen torjumisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla internetiin perustettiin omat kampanjasivut sekä Facebookiin että IRC-galleriaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Nina Strömbergin mukaan kampanjoilla pyrittiin tavoittamaan niitä ryhmiä, jotka kaikkein laiskimmin kävivät hakemassa rokotetta. Hänen mukaansa kampanja onnistui.

”Me menimme mukaan keskusteluun vaikeaan aikaan. Internetissä käytiin vilkasta keskustelua siitä oliko kyseessä pandemia. Kritiikki oli kovaa, mutta me pääsimme oikomaan virheellisiä tietoja. Jotkut mielipiteet olivat eläneet keskusteluissa niin pitkään, että niistä oli jo tullut käsityksiä”, sanoo Strömberg, joka työskentelee THL:n rokotusten ja immuunisuojan osastolla.

Facebookiin perustetulla Kärsiskö-sivulla kävi huutelijoita samaan tapaan kuin muuallakin sosiaalisessa mediassa.

”Yritimme vastata kaikkiin kysymyksiin ja kommentteihin perusteellisesti ja samaan aikaan kansantajuisesti. Pyrimme välttämään sitä että keskustelu olisi jämähtänyt juupas-eipäs-väittelyyn. Jos vastauksiimme tuli kommentteja: ”lässyn-lässyn”, niin jätimme systemaattisesti vastaamatta niihin.”

Kyse ei ollut siitä, kumpi voittaa väittelyn, vaan että saadaan oikeaa tietoa perille. Ylläpitäjät pyrkivät keskustelemaan, välittämään tietoja ja torjumaan harhakäsityksiä.

”Tärkein tavoite oli lähestyttävyys. Halusimme pitää keskustelun rentona ja persoonallisena niin kuin sosiaaliseen mediaan kuuluu. Varoimme sellaista tyyliä, että nyt sieltä norsunluutornista kerrotaan virallinen totuus sikainfluenssasta”, Strömberg sanoo.

Merkittävää fanitusta

Facebookissa Kärsiskö-sivun fanittamisella oli merkittävä rooli. Sitä kautta THL sai välitettyä uutisia ja linkkejä kunkin fanin omalle Facebook-seinälle. Linkkejä laitettiin esimerkiksi WHO:n sivuille, joissa oli epidemian leviämisestä kertovia karttoja sekä linkkejä eteenpäin verkkosivuille, joissa vastattiin keskeisimpiin kysymyksiin.

Nina Strömbergin mukaan sikainfluenssasta jaettiin tietoa myös infopuhelimissa, mutta sitä kautta oli vaikeaa ohjata ihmisiä yhtä tehokkaasti oikeille tiedonlähteille.

”Sosiaalisella medialla on merkittäviä mahdollisuuksia jatkossa, sillä tietoa tarvitaan nopeasti ja sitä pitää saada sinne missä ihmiset ovat. Sikainfluenssan hurjimman kaaosvaiheen aikana keskustelut sosiaalisessa mediassa karkasivat käsistä, kun maallikot kertoilivat keskenään omia juttujaan. Keskustelun taso nousee aina kun mukaan saadaan ihmisiä, jotka oikeasti tietävät asioista ja ovat myös sanoistaan vastuussa.”

Kärsiskö-kampanjassa ovat mukana ministeriön ja THL:n lisäksi Suomen Punainen Risti, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ja Helsingin terveyskeskus.

Sosiaalinen media laajenee parhaillaan kovaa vauhtia julkisen terveydenhuollon puolelle. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on IRC-galleriassa verkkoterkkarit-yhteisö, jossa voi jutella ja kysyä neuvoja terveyteen liittyvissä asioissa. Yhteisön jäseninä toimii terveydenhoitajia, joihin saa yhteyden myös yksityiskommentein.

Terveydenhoitajat ovat tavoitettavissa lisäksi IRC-gallerian Netari-chateissa.

Kaikki sikainfluenssaa koskevat tekstit ovat vieläkin nähtävillä Kärsiskö-sivun seinällä ja kysymyksiin vastataan edelleen.

Tuore tieto sivulla on, että sikainfluenssarokote kannattaa edelleen ottaa. Seuraava aalto saattaa tulla Suomeen ensi talvena.

Aiheesta lisää:
Paula Risikko moittii mediaa rokoteuutisoinnista (Suomenkuvalehti.fi
31.3.2010)
Sikainfluenssa: Hallitus pihtasi varautumisessa ja rokotehankinnoissa (Suomenkuvalehti.fi 1.4.2009)

Keskustelu

Massarokottaminen ei pelastanut ketään

Rokoteteollisuus ja terveydenhoidosta vastaavat tahot väittävät että massarokottaminen pysäytti pandemian. Totuus lienee toinen.

– Sikainfluenssan aiheuttamaa pandemiaa ei koskaan edes syntynyt.
– Terveydenhuolto yrittää pelastaa kasvonsa tuhlattuaan järjettömästi terveydenhoidon resusseja, rahaa ja työtunteja.
– Lääketehtaat haluavat kunnian itselleen olemattoman pandemian pysäyttämisestä. Ne haluavat varmistaa, että myös seuraava tekaistu paniikki päästään rahastamaan.

Suomessa onnistuttiin etenkin siinä, että paitsi meillä ei kukaan raskaanaollut äiti kuollut sikainfluenssaan, niin yksikään raskaanaoleva ei joutunut tehohoitoon sikainfluenssan takia. Toista oli maissa, joissa rokotuksia ei ennätetty aloittamaan ajoissa. Raskaanaoleville tauti oli ja on erityisen vaarallinen ja kohtalokas.

”Seuraava aalto saattaa tulla Suomeen ensi talvena.”

Tuskinpa vain tulee. Syynä tietysti viranomaisten päättäväinen FB-kampanja ;-)

Että turhaanko otin turpiini terkkarin rokotusjonossa?

Mitä ei omin silmin näe, sitä epäillään – olisiko vaadittu muutama kuolonuhri lisää, niin puheet rokotteiden turhuudesta olisi hiljenneet?

Tulee mieleen lentokoneiden turvatarkastukset. Kenkien ja vyön riisuminen joka välilaskun yhteydessä rupeaa väliin korpeamaan. Että onko tuosta mitään hyötyä. Puhumattakaan että koneet jäävät maahan kokonaan tuhkapilven takia ja lentoyhtiöt valittavat, että ylireagoitiin.
Tarvittaisiinko noihinkin todistukseksi muutaman lentokoneellinen ruumiita?

Euroopan Neuvoston parlamentaarinen komitea tutkii WHO:n pandemia tiedoittamista
ja lääketehtaiden osuutta ja kytkentöjä virologian asiantuntijoihin.
Myös suomalaisen professori Eskolan saamaa 3,5 mio euron tukea Suomeen rokotteet myynneeltä lääketehtaalta peräänkuulutettiin WHO:n hearing-tilaisuudessa . Puolan terveysviranomaiset eivät lainkaan toimeenpanneet rokotusta ja siellä ei puhjennut mitään sikainfluenssa-epidemiaa. Sveitsissä osallistuminen yleiseen rokotukseen oli niin laimeaa, että vain 14 % rokotteesta käytettiin. Silti ei Sveitsissä ilmennyt edes tavallisen influenssan aiheuttamaa kuolleisuutta, puhumattakaan mistään epidemiasta. WHO:n pandemiatiedoittaja siirtyi lääketeollisuuden palvelukseen, mikä sekin on herättänyt keskustelua WHO:n puoluettomuudesta. Novartis yhtymän kvartaalitiedoitteessa kerrottiin yhtiön merkittävästä liikevoitosta ja yhdeksi syyksi mainittiin sikainfluenssarokotteiden suuri myyntikate.
Kuten SK:n raportti kertoi, on kysymys niin suurista summista, että Suomessakin oli pakko turvautua hattutemppuun rokotehankinnan rahoituksessa.
On jatkoa ajatellen hyvä, että asiaa tutkii Euroopan Neuvoston asiantuntijaryhmä, sillä seuraavan vakavan virusvaaran esiin tullessa WHO:n uskottavuudella on ratkaiseva merkitys suojautumisen nopealle ja laajalle toteutukselle.

Minun lapsi sai sikainfluenssan toipumisvaiheessa lähes tappavan ihottumareaktion, joka liittyi influenssan sairastamiseen.