Seurakunnat sensuroivat joululauluja – Sääksmäellä poistettiin Petteri Punakuono

”Ei kirkkoon tarvitse tunkea ohjelmistolla, joka herättää epämääräisiä tunteita”, sanoo homokuoron esityksen estänyt kirkkoherra.
Kotimaa 10.12.2013 18:00
Kauneimmat joululaulut -tilaisuus Lähetyskirkossa 2010. © Seppo Samuli / Lehtikuva

Kirkoissa järjestettävien joulukonserttien suosio kasvaa vuosi vuodelta. Pelkästään Kauneimpia joululauluja käy hyräilemässä yli puoli miljoonaa suomalaista ensimmäisen adventin ja loppiaisen välillä. Luku moninkertaistuu, kun mukaan lasketaan kaikki seurakuntien järjestämät joulukonsertit.

Kirkoissa ei kuitenkaan lauleta mitä tahansa joulukappaleita. Seurakuntien kirkkoherrat ja kanttorit haluavat usein etukäteen tarkistaa ohjelmiston. Sisältöön puututaan, kun se ei ole tarpeeksi hengellinen.

Tänä talvena keskustelua on herättänyt Sääksmäen seurakunnan päätös muuttaa etukäteen suunniteltua ohjelmaa. Valkeakoski-opiston nais- ja mieskuoro esitti seurakunnalle listan, jossa oli kymmenen kristillisen joululaulun lisäksi kymmenen muuta laulua.

Tämä ei kelvannut seurakunnalle, vaan ohjelmistoa jouduttiin rukkaamaan. Pois lähtivät Petteri Punakuono, Siitä tuntee joulun ja Jääkukkia. Tilalle vaihdettiin muun muassa Me käymme joulun viettohon. Asiasta kertoi ensimmäisenä Valkeakosken Sanomat.

Päätöstä perusteltiin lehteen lähetetyssä mielipidekirjoituksessa sillä, että kirkossa pidettävissä konserteissa valtaosan ohjelmistosta pitää olla hengellistä musiikkia.

Kulloinenkin tilanne ja etenkin tila määrittelevät sisällön, sanoo kirkkomusiikin vs. asiantuntija Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen Kirkkohallituksesta. Jos konsertti pidetään kirkossa, ohjelmiston pitää rakentua tilan perusteella.

”Tämä on tavallaan myös kuluttajansuoja-asia”, Harjunmaa-Hannikainen sanoo. ”Kun ihmiset tulevat kirkkoon, he odottavat, että konsertti koostuu pääasiassa hengellisestä musiikista. Kirkossa esitetään kirkollista musiikkia, ja seurakunnilla on oikeus määritellä mikä on sopivaa musiikkia kirkkoon.”

”En kuitenkaan haluaisi vetää liian tiukkoja rajoja hengellisyyden suhteen. Ei kaikissa kappaleissa ole esimerkiksi pakko mainita Jeesuksen nimeä tai määrättyjä koodisanoja. Paremminkin niin, että tekstin sisältö peilaa elämään, Raamatun kertomuksiin ja uskon kysymyksiin.”

Ohjelmistosta päättää aina seurakunnan kirkkoherra, tarvittaessa yhdessä kirkkoneuvoston kanssa. Edes arkkipiispa Kari Mäkinen ei pysty määräämään, millaisia joululauluja Sääksmäen seurakunnan Kappelikirkossa veisataan. Tapaukset ovat myös hyvin paikkakuntakohtaisia. Se mikä on hyväksyttävää Helsingissä, ei välttämättä ole sitä Utsjoella.

Erään keskikokoisen seurakunnan kirkkoherra sanoo, että tärkein lähtökohta on musiikin ja kirkon sanoman kunnioittaminen. Hän haluaa esittää vastakysymyksen: ”Voiko kirkossa laulaa ihan mitä vaan, eikö tarvitse olla mitään kritiikkiä? Eihän kirkossa voi olla samanlainen ohjelmisto kuin työväentalolla tai kulttuurikeskuksessa. Pitää ymmärtää kirkkotilan merkitys: mitä on kristillinen taide ja musiikki ja kulttuuri. Tämä koskee muutakin kuin vain joululauluja.”

Kirkkoherran mukaan samoista asioista keskustellaan säännöllisesti jopa suomalaisten huippuartistien kanssa, jotka haluavat esiintyä kirkoissa. Joidenkin kanssa on tullut hankaluuksia.

”He ovat saattaneet pahoittaa mielensä, kun kirkkoherra on esimerkiksi toivonut toisenlaista kulmaa konserttiin. Jos se ei ole sopinut, niin on todettu, että ehkä on parempi että tällä kertaa jätetään esiintyminen väliin.”

”Ei kirkkoon tarvitse väen väkisin tunkea ohjelmistolla, joka herättää epämääräisiä tunteita. Olen joutunut joskus antamaan joillekin esiintyjille porttikiellon, jos he eivät ole suostuneet tulemaan yhtään vastaan kirkon esittämiä toiveita tai vaatimuksia.”

”1990-luvulla en päästänyt amerikkalaista homokuoroa esiintymään kirkkoon. En lyönyt Raamatulla, mutta totesin että tällä perusteella ei kuoroja muodosteta. Ei ole mitään homokuoroja. On olemassa mieskuoroja ja sekakuoroja”, kirkkoherra muistelee.

 

 Päivitetty 11.12. klo 10.16: Alkuperäisen uutisen lähde korjattu Valkeakosken Sanomiksi.