Selvitys hengityssuojain­kaupoista paljasti karut käytännöt Huoltovarmuus­keskuksessa – useita kysymyksiä jäi yhä auki

Kauppoja selvittää myös poliisi. Viranomaiset haluavat maksettuja rahoja takaisin.
Kotimaa 15.4.2020 12:08
Huoltovarmuuskeskuksen väliaikainen toimitusjohtaja Janne Känkänen (vas.), työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson ja Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuuteen 14. huhtikuuta 2020.
Huoltovarmuuskeskuksen väliaikainen toimitusjohtaja Janne Känkänen (vas.), työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson ja Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuuteen 14. huhtikuuta 2020. © Roni Rekomaa/Lehtikuva

Huoltovarmuuskeskuksen hallitus sai tiistaina 14. huhtikuuta arvioitavakseen KPMG:n laatiman selvityksen hengityssuojainten hankinnasta.

Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla julkaistu yhteenvetoraportti antaa karun kuvan siitä, miten hankintoja on hoidettu.

Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa ministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson kertoi, että selvityksessä ilmeni laiminlyöntejä, jotka olivat niin pahoja, ettei niitä voi selittää poikkeustilanteella tai kiireellä.

KPMG:n selvitys tilattiin sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti oli keskiviikkona 8. huhtikuuta paljastanut Huoltovarmuuskeskuksen tekemät suojainkaupat Tiina Jylhän ja Onni Sarmasteen edustamien yritysten kanssa.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema on joutunut eroamaan. Lisäksi kaksi Huoltovarmuuskeskuksen johtajaa on hyllytetty tehtävistään.

 

Yhteenvetoraportin mukaan Huoltovarmuuskeskuksella ei ole ollut kyvykkyyttä ja resursseja tehdä hankintoja sosiaali- ja terveysministeriön tilausten edellyttämässä ajassa ja laajuudessa.

Raportin mukaan Huoltovarmuuskeskuksessa poikettiin ”merkittävästi ja toistuvasti” sisäisistä määräyksistä ja ohjeista.

Toimijoiden taustat oli jätetty selvittämättä tai selvitetty puutteellisesti. Ulkomaalaisten yritysten tarkastamiseksi Huoltovarmuuskeskuksella ei ole ollut tietolähteitä, raportissa todetaan.

Raportin mukaan myyjäehdokkailta on tullut yli 3 000 yhteydenottoa muutaman viikon aikana. Näiden tarjousten asianmukainen käsittely ei ole ollut hallittua. Vertailua ei ole toteutettu systemaattisesti. Muutama henkilö on hoitanut tarjokkaiden esivalintaa ja yhteydenpitoa heihin.

Ongelmia on aiheuttanut sekin, että yhteydenotot tarjoajilta ovat osin tulleet henkilöiden omiin työsähköposteihin, ei keskitettyyn postilaatikkoon.

Raportissa huomautetaan, että näin toimien riskit nousevat ja myyjiin liittyvien taustaselvitysten merkitys korostuu.

Suojainhankinnoissa ”varsinaisia kirjallisia sopimuksia” ei ole pääsääntöisesti laadittu.

Käytännössä tarjouspyynnöt, tarjoukset ja tilaukset on toteutettu sähköpostilla tai suullisesti puhelimitse.

Ostoissa on myös poikettu normaaleista maksamisen ehdoista. Kun normaalisti maksu suoritetaan toimituksen yhteydessä tai sen jälkeen, nyt kaupan ehtona on ollut se, että laskusta 50–100 prosenttia maksetaan etukäteen. Tästä muutoksesta ei ole ollut erillistä johdon päätöstä tai linjausta, raportissa todetaan.

”Hankintojen toteutuksesta vastaavat ovat toimineet oma-aloitteisesti vastaten tarjokkaiden vaatimuksiin, jotka toimiva johto on hyväksynyt.”

Selvityksen mukaan ylimmällä johdolla ei ole ollut ”riittävää läpinäkyvyyttä” hankintatoimintaan.

 

Yhteenvedossa viitataan myös Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen rooliin asiassa.

Hallituksella ei ole ollut ”ajantasaista kuvaa” suojainhankintoihin liittyvän toiminnan riskiprofiilista ja sen merkittävistä muutoksista maalis-huhtikuun vaiheessa.

”Tilanteeseen ei ole reagoitu korvaavien toimenpiteiden muodossa riittävän voimakkaasti maaliskuussa 2020”, raportissa todetaan.

Tiedotustilaisuudessa ministeriön kansliapäällikkö Gustafsson vastasi kysymykseen koskien ministeriön ja ministerin toimia asiassa.

”Olemme olleet tietoisia siitä, kuinka hankala tämä tilanne on ollut, mutta meille ministeriöön ei ole tullut sitä tietoa, että Huoltovarmuuskeskuksen johto itse katsoisi, että heidän resurssinsa ja kyky ei olisi riittänyt näiden hankintojen tekemiseen – ennen kuin se oli liian myöhäistä”, Gustafsson vastasi.

Huoltovarmuuskeskus on työministeri Tuula Haataisen (sd) vastuualueella.

Tiedotustilaisuudessa kysyttiin myös hallintojohtaja Asko Harjulan ja perustuotanto-osaston johtajan Jyrki Hakolan toimista suojainkaupoissa. Heidät on hyllytetty tehtävistään toistaiseksi. Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström ei kuitenkaan halunnut avata asiaa tarkemmin.

 

Raportissa kerrotaan tapahtumista tiistaina 7. huhtikuuta, päivää ennen kuin Jylhän ja Sarmasteen yrityksen kanssa tehdyt kaupat tulivat julkisuuteen. Kyseinen tiistai oli myös päivä, jolloin erä Sarmasteen yritykseltä ostettuja suojaimia saapui lennolla Suomeen.

Tuolloin Huoltovarmuuskeskuksen johto toi hallituksen kokoukseen esityksen hankintojen ja muiden sitoumusten tekemisestä poikkeustilanteessa.

Raportissa ei kerrota tarkemmin esityksen sisällöstä, mutta todetaan, että hallitus palautti sen valmisteluun ”hankintatoimintaa ohjaavien säädösten vastaisena”.

 

Tiedotustilaisuudessa hallituksen puheenjohtaja Lundström kävi läpi Jylhän ja Sarmasteen yritysten kanssa tehtyjen kauppojen tilannetta.

Sarmasteen Britanniaan rekisteröidyn LDN Legal Partnersin kanssa Huoltovarmuuskeskus teki 4,98 miljoonan euron sopimuksen. Summa on maksettu kokonaan.

Euromääräisesti tuotteista kolmasosa on toimitettu, mutta toimituksessa näyttää Lundströmin mukaan olleen virhe sekä tavaran laadussa ja määrässä. Kauppaa yritetään purkaa osittain ja virheellisestä tavarasta vaaditaan hinnanalennusta. Sarmasteen mukaan hän on toimittanut tilattua tavaraa.

Tästä kaupasta on myös tehty tutkintapyyntö poliisille, mutta pyynnön sisältöä ei tarkemmin avattu.

Jylhän edustaman virolaisen The Look Medical Care Oü:n kanssa tehty kauppa oli 5,31 miljoonan arvoinen. Summasta on maksettu 2,66 miljoonaa euroa ja tämä kauppasumma on jäädytetty Virossa. Huoltovarmuuskeskus on esittänyt kaupanpurkuilmoituksen yhtiölle.

Sen perusteeksi Lundström kertoi ”ennakoidun sopimusrikkomuksen”, joka perustuu ilmi tulleeseen rahanpesuepäilyyn ja maksun jäädyttämiseen sekä siihen, että yhtiö on markkinoinut vastaavia tuotteita väärennetyillä tuotesertifikaateilla.

Jylhän yritys on kiistänyt vaatimuksen.

Lundströmin mukaan selvityksessä ei ilmennyt viitteitä siitä, että Huoltovarmuuskeskuksen edustajien ja myyjien välillä olisi ollut henkilökohtaisia suhteita. Toisaalta Lundström totesi, että pääsiäispyhien aikana tehdyssä pikaselvityksessä tätä mahdollisuutta ei ole myöskään voitu sulkea pois.

Selvityksessä tarkastettiin 15 suomalaisen kauppakumppanin ja niiden taustalla olevien ulkomaalaisten yritysten taustoja.

”Kahdesta ulkomaisesta sopimuskumppanista tuli ilmi sellaisia tietoja, joiden perusteella Huoltovarmuuskeskuksen täytyy jatkaa toimittajariskin selvittämistä.”

 

Huoltovarmuuskeskus kertoo ryhtyneensä nopeisiin toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi.

”Teemme organisaatiossa kaikkemme, että saamme palautettua suomalaisten luottamuksen Huoltovarmuuskeskukseen”, lupasi väliaikanen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

”Virheitä on tehty ja nyt niitä lähdetään korjaamaan.”

Känkäsen mukaan organisaatiossa toteutetaan ”laajempi ja kattavampi auditointi” kauppatoimiin liittyen. Lisäksi Huoltovarmuuskeskus rakentaa uuden suojainhankintajärjestelmän.

Se tarkoittaa projektiorganisaation perustamista. Huoltovarmuuskeskus perustaa erityisen tilannekuvatiimin, johon kerätään toimijoita eri yhteiskunnan tahoilta, muun muassa terveydenhuollosta. Lisäksi perustetaan kansainvälisten hankintojen uusi, vahvistettu ryhmä, johon kerätään asiantuntemusta myös Huoltovarmuuskeskuksen ulkopuolelta.

 

Väliaikainen toimitusjohtaja Känkänen lupasi tiedotustilaisuudessa, että jatkossa suojainhankinnoista tiedotetaan avoimesti.

Kun Suomen Kuvalehti selvitti suojainkauppoja ensimmäistä juttuaan varten, Huoltovarmuuskeskus ei suostunut kommentoimaan asiaa lainkaan, vaan vetosi ”viranomaismääräykseen”.

Seuraavana päivänä toimitusjohtaja myönsi, että kerrotut tiedot ovat totta. Toistaiseksi tiedossa ei ole, oliko Harjulan mainitsemaa viranomaismääräystä olemassa.

Avoimeksi on jäänyt myös kysymys siitä, millaisesta tarjoajien joukosta Jylhän ja Sarmasteen valikoituivat neuvotteluihin. He ovat kertoneet julkisuuteen aloittaneensa neuvottelut Huoltovarmuuskeskuksen kanssa vasta maaliskuun lopussa.

Tarkkaa vastausta ei ole saatu myöskään siihen, miten kauppojen epäselvyyksistä informoitiin eri tahoja. Toimitusjohtaja Lounema vakuutti Suomen Kuvalehdelle vielä keskiviikkona 8. huhtikuuta iltapäivällä, ettei tiennyt niistä.

 

Keskusrikospoliisi tiedotti tiistaina 14. huhtikuuta, että se on saanut suojainkauppoihin liittyen useita tutkintapyyntöjä.

”Asiaa selvitetään ja sen perusteella katsotaan, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Selvityksen keskiössä on HVK:n ja tavarantoimittajien tekemien sopimusten sisältö ja se, vastaako toimitus näiden sopimusten sisältöä”, sanoo rikostarkastaja Markku Ranta-aho keskusrikospoliisin tiedotteessa.

Lisäksi KRP kertoo, että sen rahanpesun selvittelykeskus on jo edellisellä viikolla tehnyt ”epäilyttäviin liiketoimiin liittyviä jäädytyksiä”.

Jäädytykset kohdistuvat Suomessa olevaan varallisuuteen reilun kahden miljoonan euron edestä.

Ei ole annettu tarkempia tietoja siitä, kenen rahoista ja mistä rahansiirroista on kyse. Tiedossa ei ole sekään, miksi jäädytykset viime viikolla tehtiin.