Sdp:n ja kokoomuksen heikot gallup-luvut eivät helpota rakenneuudistuksia

Lisätoimet opiskeluajan lyhentämiseksi voivat nousta esiin budjettiriihessä. ”Monen on pakko tehdä töitä opintojen ohella, koska eläminen on niin kallista”, oikeustieteen ylioppilas Salla Keckman kommentoi 13. elokuuta Helsingissä. Kuva Marjo Tynkkynen.

Valtiovarainministeri, sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen kertoi toissa viikolla, että hallitus käsittelee budjettiriihessä 28.-29. elokuuta valtiovarainministeriön (VM) suunnitelman ”rakennetoimista”, jotka palauttaisivat julkisen talouden kestävälle uralle.

Hallituksen on tarkoitus päättää julkisen talouden rakenneratkaisuista vielä tänä vuonna.

VM:n valmistelussa ovat keskeisesti esillä myös julkisten palvelujen tuottavuuden lisääminen ja yksityisen sektorin tuottavuuskasvun edellytysten vahvistaminen.

Tärkein yksittäinen uudistus lykkääntyy kuitenkin tässä vaiheessa, nimittäin eläkeiän nostaminen, joka lisäisi olennaisesti verotuloja.

Sitä hallitus ei käsittele siksi, että Sdp tunnetusti on haluton päättämään siitä tällä vaalikaudella.

Meneillään on kuitenkin VM:n ylijohtajan Jukka Pekkarisen johtama selvitystyö. Sen pohjalta työmarkkinajärjestöt neuvottelevat aikanaan esityksen.

Samoin uudistustyö on meneillään kunta- ja sote-rakenteiden osalta. Kunta- ja sote-uudistuksilla ei tosin ole tavoitteita, jotka voitaisiin liittää suoraan kestävyysvajeeseen.

Määritelmän mukaan rakenneuudistukset ovat vaikeita toteuttaa, koska ne vaikuttavat kaikkien etuihin.

Taloudellinen rakenneuudistus on nimittäin reformi, joka johtaa pysyviin tai pitkäaikaisiin muutoksiin julkisen vallan, työntekijöiden ja yritysten käyttäytymisessä.

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä sanoo, että niiden ”vastakohtia” ovat budjettipolitiikan tilapäiset kiristämiset tai löysennykset. Esimerkiksi verotuksen tilapäinen muutos ei ole rakennepolitiikkaa, mutta verotuksen tason pysyvä muutos sen sijaan on rakennepolitiikkaa.

Samoin pysyväisluonteiset muutokset sosiaaliturvassa kuten eläke-etuuksissa ja -maksuissa, työttömyysturvassa tai työelämän pelisäännöissä ovat rakennepolitiikkaa.

”Myös julkisen sektorin rakenteen ja toimintatapojen muuttaminen on rakennepolitiikkaa, hyvänä esimerkkinä sote-uudistus tai kuntauudistus”, Vihriälä sanoo.

Politiikan ilmapiiri ei juuri nyt ole erityisen suosiollinen suurten uudistusten valmistelulle. Uusimmat mielipidetutkimukset ovat olleet synkkiä demareille ja kokoomukselle ja ne ovat synnyttäneet levottomuutta ja eripuraa puolueiden sisällä.

Kahden suurimman hallituspuolueen välillä on erimielisyyttä VM:n budjettiehdotuksen velkaluvuista, jotka Urpilainen julkisti viime viikolla.

Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin mukaan hallituksen rakennesuunnitelmissa ”puhutaan joka tapauksessa useista miljardeista euroista”. Tarkkaa summaa hän ei kerro. Muutenkin hallitus ja Sdp ovat vaienneet suunnitelmien yksityiskohdista.

”Julkisen talouden kestävyysvaje on laskutavasta riippuen noin viisi-kuusi prosenttia kansantuotteesta. Tarvitaan kokonaisuus, jolla se suuruusluokka pystytään hoitamaan”, Backman sanoo.

Verovähennyksissä on Backmanin mielestä ”edelleen perattavaa”. Edellinen hallitus hautasi VM:n nykyisen valtiosihteerin Martti Hetemäen selvityksen, jonka mukaan valtio menettää vähennyksien ja alennettujen verokantojen vuoksi verotuloja yli 10 miljardia euroa vuodessa.

Backman korostaa kunta- ja sote-uudistuksen merkitystä. Kuntauudistuksella on tarkoitus kohentaa julkisen talouden tuottavuutta.

Lisäksi Sdp kannattaa oppivelvollisuusiän yhden vuoden korotusta 17 ikävuoteen.

Julkinen talous on suoraan hallituksen vaikutuspiirissä. Hallituksen tavoitteet ulottuvat kuitenkin julkisen talouden ulkopuolelle. Urpilainen kertoi hallituksen tavoittelevan myös reformeja, jotka vahvistaisivat talouskasvua ja kansantalouden ”tuotantopohjaa ja työllisyyttä”.

Talouskasvun määrää kuitenkin pitkällä tähtäyksellä tuottavuuden kasvu. Yritysten tuottavuuteen valtio voi vaikuttaa vain välillisesti esimerkiksi koulutus-, innovaatio- ja kilpailupolitiikan kautta ja huolehtimalla työmarkkinoiden tehokkaasta toiminnasta.

SK:n tietojen mukaan virkamiesvalmistelussa on työmarkkinoiden toimintaa parantavia toimia. Suuri paino on tiettävästi myös asuntopoliittisilla toimenpiteillä. Niiden tausta on se, että varsinkin pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntopula on työllistymisen este.

Temppu ja kuinka se tehdään

Julkisen talouden kestävyys tarkoittaa sitä, että velkasuhde – velka per bruttokansantuote – vakautuu. Se taas edellyttäisi sitä, että julkinen talous olisi ylijäämäinen. Nyt alijäämä on kaksi prosenttia.

Kestävyysvaje on yhtä kuin ero kestävän taloudenpidon ja nykymenon välillä. Arvio sen koosta riippuu laskijasta. Laskelmien vaihteluväli on suuri, 2-16 miljardia euroa eli 1-8 prosenttia bkt:sta.

Yksinkertaisin keino saada kestävyysvaje kuriin on nostaa eläkkeellesiirtymisiän keskiarvoa. Yksi vuosi lisää leikkaa vajeesta kaksi miljardia.

Sama teho olisi myös sillä, jos koulu-, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuus nousisi 0,25 prosenttia.