Sata vuotta sitten uskallettiin tehdä rohkea päätös

PÄÄKIRJOITUS: Useista nimiehdotuksista valittiin Suomen Kuvalehti.
Suomen Kuvalehti
Kotimaa 8.1.2016 07:00

Kannen etusivulle tulisi suuri kuva, lisäksi olisi toinen kansi tämän jälkeen. Vuodessa varauduttiin yli 5000 kuvan julkaisemiseen.

Näin pohti Kustannusosakeyhtiö Otavan johtokunta marraskuun alussa 1916, kun se käsitteli jo pidempään harkittua ideaa kuvallisen viikkolehden perustamisesta.

Nimi päätettiin muutamaa viikkoa myöhemmin. Useista ehdotuksista valittiin Suomen Kuvalehti. Näytenumero ilmestyi vielä vuoden lopulla.

 

Päätös kuvallisen viikkolehden perustamisesta oli sadan vuoden takaisen Suomen oloissa rohkea. Perustajat uskoivat, että tiedonjanoa ja kuvien myötä myös näkemisen janoa on, vaikka sanomalehdissä ei siihen aikaan ollut juuri kuvia. He olivat oikeassa.

Myös ajoitus oli onnistunut. Elettiin sortovuosien aikaa, ja itsenäisyystahto oli nousussa. Suomalaiset halusivat lukea Suomesta.

Maailmallakin tapahtui. Ulkomaan uutisia hallitsi ensimmäinen maailmansota. Heti alkajaisiksi lehdessä julkaistiin päällevyöryvä lähikuva taistelukenttien uutuudesta: panssarivaunusta.

Myös tulevaisuuteen katsottiin, sillä vuoden 1917 ensimmäisessä numerossa esiteltiin piirroksen kera suunnitelma Englannin kanaalin alittavasta rautatietunnelista.

 

Tämän viikon numero aloittaa Suomen Kuvalehden sadannen vuosikerran ja juhlavuoden.

Moni sata vuotta sitten tehty linjaus kestää edelleen.

Heti näytenumerossa luvattiin suhtautua henkilöihin ja asioihin ennakkoluulottomasti. Haluttiin saada maamme parhaat voimat ja kyvyt liikekannalle lukijoiden hyväksi.

Ennakoitiin myös, että aiheista ei olisi pulaa. Voisiko paremmin kuvata vuotta 2016?

 

Sadassa vuodessa syntyy paljon klassikoita. Siksi on mitä sopivinta, että juhlavuoden aloituskannessa ovat Helmi ja Heikki.

Heilläkin on nimittäin juhlavuosi: nyt tammikuussa sarjakuva on ilmestynyt kuusikymmentä vuotta jokaisessa Suomen Kuvalehdessä – paitsi yhden kerran.

Aloittaessani tässä tehtävässä sain lukijoilta onnitteluiden lisäksi paljon ohjeita. Niistä yleisin kuului: Helmiä ja Heikkiä, Jyviä ja Akanoita sekä Ukkolan pakinoita ei saa missään nimessä lopettaa.

Sellaisia suunnitelmia ei ollut silloin eikä ole nyt.

 

Klassikot ovat klassikoita, mutta muutoin tällainen lehti elää muutoksesta. Hiljaiset signaalit on vaistottava. On otettava selvää ja kerrottava lukijoille. Siinä suoriutuminen on onnistumisen mitta.

Juhlavuoden alkaessa on ilo todeta, että huolellisilla, oivaltavilla ja hyvin kirjoitetuilla jutuilla on kasvava määrä ystäviä.

Lehdellä on nimittäin nyt yli neljätuhatta tilaajaa enemmän kuin vuosi sitten. Kiitos luottamuksesta! Sen arvoisia haluamme jatkossakin olla.

 

Kirjoittaja Ville Pernaa on Suomen Kuvalehden päätoimittaja.