Koneen ehdoilla

Kolumni: Sen sijaan että kysyisimme, miten alustat vaikuttavat toimintaamme, puhumme kuin julkisen keskustelun ehdot olisivat päätettävissämme, kirjoittaa Anu Koivunen.

Profiilikuva
media
Teksti
Anu Koivunen
Kirjoittaja on mediatutkija ja sukupuolentutkimuksen professori Turun yliopistossa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yhdysvaltalaisessa Harper’s-aikakauslehdessä julkaistiin äskettäin yli 150:n journalistin, kirjailijan ja tutkijan avoin kirje sananvapauden puolesta ja niin sanottua cancel-kulttuuria eli sosiaalisen median synnyttämiä boikotti- ja eroamisvaatimuksia vastaan. Kirjeessä vannotaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lisäämisen nimeen mutta samalla puolustetaan oikeutta olla eri mieltä ilman ammatillisia seuraamuksia.

 

Kyllä, työntekijöitä ei saa syrjiä poliittisten mielipiteiden vuoksi. Kyllä, julkinen häpäiseminen ja eristäminen ovat uhka julkiselle keskustelulle, kuten myös se vihan ilmapiiri, joka estää monia osallistumasta.

On kuitenkin sääli, ettei nimekäs allekirjoittajajoukko esitä yhtäkään ehdotusta julkisen keskustelun parantamiseksi. Sananvapauden voimakas puolustus paljastaakin liberaalin retoriikan voimattomuuden, jota korostaa puhe sananvapaudesta abstraktina asiana.