Salaiset asiakirjat: Sveitsin valtion aseyhtiö yritti kiertää asevientirajoitteita Patrian kanssa

Sotakalustoa oli määrä viedä Jemenissä sotivaan Qatariin. Patrian mukaan yhteistyö kariutui "kaupallisista syistä".

Arabiemiraatit
Teksti
Saarlotta Virri
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sveitsin valtion aseyhtiö Ruag valmisteli vuonna 2016 yhteistyötä Patrian kanssa tarkoituksenaan kiertää Sveitsin vientirajoitteita Qatariin.

Sveitsin televisio julkaisi 5. syyskuuta salaisia osia maan valtiovarainministeriön asevientiraportista.

Vuodetut asiakirjat paljastavat Suomen valtion enemmistöomisteisen Patrian ja Ruagin yhteiset suunnitelmat.

Qatar on ongelmallinen maa aseviennin kannalta, sillä se ollut mukana Jemenin sodassa osana Saudi-Arabian johtamaa arabiliittoumaa vuosina 2015–2017.

YK:n mukaan liittouma on pommittanut myös siviilikohteita.

Jemen ja Patria ovat olleet esillä myös Suomessa uutissivusto News Now Finlandin 17. syyskuuta julkaiseman uutisen jälkeen.

Sivuston mukaan Patrian panssaroituja vaunuja olisi kuvattu Jemenissä matkalla taisteluihin Hodeidan satamakaupunkiin.

Kuvissa Arabiemiraattien kaksi miehistönkuljetusvaunua on varustettu venäläisin asein, toinen raskain ja toinen kevyin.

 

Asevientikohu on vellonut Sveitsissä koko syyskuun ajan.

Televisiokanavan julkaisemista asiakirjoista selviää, että Ruag pyysi elokuussa 2016 alustavaa vientilupaa Cobra-kranaatinheittimien viemiselle Suomeen.

Tarkoituksena oli asentaa kranaatinheittimet Patrian panssaroituihin ajoneuvoihin ja myydä laitteet sen jälkeen Qatariin.

Sveitsin asevientirajoitukset kieltävät aseiden myynnin Qatariin sen Jemenin-toimien takia.

Sveitsin liittoneuvoston 50-prosentin säännön mukaan maa voi kuitenkin periaatteessa antaa vientiluvan sotaa käyviin maihin, jos tuotteet ovat osa isompaa toimitusta.

Vientilupa voidaan myöntää, mikäli aseet muodostavat korkeintaan 50 prosenttia lopullisesta tuotteesta. Vuodettujen asiakirjojen mukaan tämä oli Ruagin suunnitelman takana.

Suomen valtion virallisen linjauksen mukaan Suomi ei vie sotakalustoa sotaa käyviin maihin.

Tästä huolimatta kalustoa on viety muun muassa Arabiemiraatteihin sekä Saudi-Arabiaan, jotka sotivat Jemenissä.

Myös Qatariin Suomi on myöntänyt vientilupia esittely- ja testikäyttöön tarkoitetuille Patrian miehistönkuljetusvaunuille ja kranaatinheittimille.

 

Ruag on kertonut, että asiakirjoista paljastunut lupahakemus oli alustava, eikä hanketta koskaan käynnistetty. Yhtiö ilmoittaa siis keskeyttäneensä hankkeen jo ennen Sveitsin television uutisointia.

Suomen Kuvalehti olisi halunnut haastatella Patrian edustajaa aiheesta. Haastatteluun ei kuitenkaan suostuttu, vaan yhtiö kommentoi asiaa vain lyhyesti sähköpostilla.

Patrian viestintäjohtaja Birgitta Selonen kirjoittaa, että Patrialla on ollut Ruagin kanssa keskustelua yhteistyömahdollisuuksista liittyen Patrian Qatar-hankkeeseen.

Kyse on samasta hankkeesta, josta Patria kertoi julkisesti elokuussa 2016.

Yhtiö ilmoitti tuolloin hierovansa jättikauppoja Qatariin. Tavoitteena oli myydä AMV-miehistönkuljetusvaunuja sekä niihin asennettavia kranaatinheittimiä maan puolustusministeriölle.

Vähintään sadan miljoonan euron arvoinen tilaus olisi ollut yhtiön tämän vuosikymmenen suurimpia kauppoja.

Helmikuussa 2018 ratkenneen hankintakilpailun päätteeksi Patria kuitenkin hävisi tarjouskilvan Ranskan valtion aseyhtiölle Nexter Groupille.

Keskustelut Ruagin kanssa loppuivat Selosen mukaan ”kaupallisista syistä”, jo ennen kuin Patria putosi tarjouskilpailusta.

Viestintäjohtaja Selosen mukaan Patrialla ei ole tällä hetkellä käynnissä hankkeita Ruagin kanssa.

 

Patrian kaavailtu kauppa Qatariin ehti herättää Suomessa epäilyjä jo ennen kaatumistaan.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd) jätti aiheesta joulukuussa 2017 kirjallisen kysymyksen puolustusministeri Jussi Niinistölle (sin).

Feldt-Ranta vetosi valtioneuvostoon ja puolustusministeriöön, jotta ne jättäisivät myöntämättä vientiluvan maahan, joka on jo aiemmin rikkonut YK:n asevientikieltoja. Qatar on myös vienyt aseita eteenpäin toisiin maihin ilman valmistusmaan viranomaisen hyväksyntää.

Puolustusministeri Jussi Niinistö sanoi vastauksessaan, että Suomi noudattaa asekaupassa kansainvälisiä sitoumuksia eikä Qatariin kohdistu kansainvälistä asevientikieltoa.

Puolustusministeriön erityisasiantuntija Riikka Pitkänen kertoo, ettei Patrialla ole tällä hetkellä vireillä lupia Qatariin.

Patrialle ei ole myöskään myönnetty vientilupia puolustustarvikkeiden pysyville vienneille Qatariin vuosina 2016 – 2018.

Sen sijaan Patria on saanut lupia viedä Qatarin puolustusministeriölle esittely- ja testikäyttöön AMV-miehistönkuljetusvaunuja ja NEMO-kranaatinheitinjärjestelmiä kranaatteineen.

Esittelyä varten myönnettyjen lupien ehtona on, että tuotteet palaavat esittelyjen ja testauksen jälkeen takaisin Suomeen.

 

News now Finland -sivuston kertomat tiedot koskevat Arabiemiraattien Patria-kalustoa. Arabiemiraatit on osallistunut Jemenin sotaan osana Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa.

Patria on toimittanut Arabiemiraatteihin aseistamattomia AMV-miehistönkuljetusvaunuja kahdessa erässä, ennen sotaa vuonna 2008 ja sen jo alettua vuonna 2015.

Toistaiseksi on epäselvää, onko uutissivuston julkaisemissa kuvissa näkyvät vaunut toimitettu Arabiemiraatteihin sodan aikana.

Vuonna 2007 Patria esitteli Abu Dhabin asemessuilla AMV-ajoneuvoa, johon oli asennettu venäläinen BMP3-tykkijärjestelmä. Patria antoi tykkijärjestelmän asennukseen teknistä tukea.

Samanlainen vaunu näkyy uutissivuston julkaisemissa kuvissa.

Vuonna 2008 Patria toimitti AMV-ajoneuvoja Arabiemiraatteihin. Patrian käsityksen mukaan kuvissa näkyvä kalusto on näitä vuonna 2008 vietyjä ajoneuvoja.

Sodan aikana toimitettuihin ajoneuvoihin Patria ei ole tiedotteensa mukaan antanut teknistä tukea asejärjestelmien asentamiseen. Yhtiö ei myöskään omien sanojensa mukaan tiedä, mitä eri järjestelmiä asiakas on integroinut ajoneuvoihin.

Tammikuussa ja heinäkuussa 2018 Suomen hallitus myönsi Patrialle vaunujen varaosia koskevia vientilupia Arabiemiraatteihin. Ne liittyivät vuoden 2015 ajoneuvojen toimitussopimuksiin.

Vientiluvasta tehtiin tammikuussa kantelu oikeuskanslerille.

Kesäkuussa 2018 oikeuskansleri Tuomas Pöysti linjasi, että valtioneuvoston päätös myöntää vientilupa ei ollut lainvastainen.

Päätöksessään Pöysti viittasi ulkoministeriön lausuntoon siitä, että ajoneuvot toimitettiin aseistamattomina.