Salainen kuntakartta – ministeriön suunnitelmat paljastuivat

Eeva-Liisa Hynynen
Kotimaa 13.1.2012 05:45

Klikkaa maakuntaa, näet suunnitellun kuntajaon. Samanväriset kunnat on suunnitelmassa tarkoitus yhdistää. Grafiikka Hannu Kyyriäinen ja Lauri Vanhala.

Suomen Kuvalehti on saanut haltuunsa kuntauudistuksen salaisen kuntakartan, jonka valtiovarainministeriö aikoo julkistaa helmikuussa. Sen mukaan Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun nykyisin niitä on 336.

Klikkaamalla maakuntaa näet suunnitellun kuntajaon. Samanväriset kunnat aiotaan yhdistää. Raidoitetut kunnat voivat yhdistyä jompaan kumpaan naapurikuntaan.

Kartan toteutuminen näyttää mahdottomalta. Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) ongelma on, että kokoomus on jäämässä yksin karttansa kanssa.

Mahdoton kuntauudistus – lue lisää Suomen Kuvalehdestä 2/2012 (ilm. 13.1.).

Kartta ei toimi kunnolla pienimmissä mobiililaittessa.

Keskustelu

ONKOHAN TÄMÄ VÄYRYSEN VAALIVANKKUREITTEN JYLINÄÄ tai toimittajien arvailua. Joka tapauksessa ei ole perehdytty kuntarakenneuudistusvaikuttajien sanomisten villakoirien ytimiin..

Tämä taitaa olla tyhjää uutisointia. Kun on yhtään katsonut ja seurannut niin tietää että Paras vähimmäisvaade sote-alueelle oli 20 000 asukasta. Tuossa Parkano muka on kunnassa joka on 15 000 as kokonaisuus ja Kankaanpää kunnassa jossa on 17 000 as. Karvia sitten voi seilata jompaan kumpaan. Treen seutukuntaan kuuluva H-kyrö on myös harmaata vyöhykettä.Ei yhtään uskottavaa. Lisäksi rakennetyöryhmä huomioi arviossaan väestömäärän kehittymisen 2030-2060 asti, mikä tarkoittaa isompaa väestövaadetta käytännössä. Tässä kartassa on lätkitty pieniä kuntia maaseutukaupunkien kylkeen. Kun ainakin on tunnustetusti tiedetty jo pitkään että Kankaanpää-Parkano-Ikaalinen seudulla vain noitten maaseutukaupunkin yhteenlittymä turvaa palvelut kohtuuveroprosentein. Mikä lienee uudistuksen ydin ei vain koon kasvattaminen. Tämä on se palvelulähtöinen tarkastelunäkökulma johon mm. Kj Juri Nieminen viittasi tv haastattelussa. Maaseutukaupunkin yhteenliittymä myös tuo alueellisesti parhaat mahdolliset tehostukset ja järkevöitystoimenpiteet. Mekaaninen kuntaakoon tarkistus noudattaen nykyisiä maakuntarajoja ei tuo järkeä uudistuksiin. Oikeastaan noitten maaseutukaupunkien yhteensaaminen on ratkaisevinta ja pienet kunnat voi toistaiseksi jättää tekemään omat ratkaisunsa.

MITEN TÄSSÄ HUOMIOITIIN PARKANO-JÄMIJÄRVI-KANKAANPÄÄ KUNTALIITOSAIE?

JÄÄKÖ

HÄMÄLÄINEN KANKAANPÄÄ VIIMEISEKSI GALLIALAISEKSI KYLÄKSI TAI KAUPUNGIKSI MUUTEN VARSINAIS-SUOMALAISEEN SATAKUNTAAN.

POHJOIS-SATAKUNTA ON KOKO HISTORIANSA OLLUT SAMAA SEUTUA (SASTAMALA-HÄMEENKYRÖ-IKAALINEN-PARKANO-KANKAANPÄÄ), KUNNES 1992 JAKAUTUI 2 MAAKUNTAAN. ENEMMISTÖ ON PIRKANMAAN PUOLELLA.

TÄSSÄ ON MAAKUNTARAJA JÄRKEVÄN YHTEISTYÖN ESTEENÄ SEUDULLA JOKA KIPEÄSTI KAIPAA SITÄ ETTÄ SE ON TIIVIISTI YHTEISTYÖSSÄ TAI 1-2 KUNTAA.

Päivi Laajalakin joka on mukana kuntarakenne työryhmässä sekä ministeri on puhunut kuntayhtymättämästä kunnasta ja kunnasta joka pystyy suorittamaan pienimuotoista erikoissairaanhoitoa. Tämä tarkoittaa sos ja terv palvelujen osalta n. 25-30 000 as kuntaa (esim. Sastamala) ja koulutuskuntayhtymän osalta lähelle 50 000 as kuntaa.

Näen ainoana mahdollisena että Parkano-Ikaalinen-Kankaanpää ja Jämijärvi sekä mahdollisesti Hämeenkyrö (= Kyrön emäpitäjä) muodostaa kunnan jolloin lukemat ovat oikeita ja painoarvo toinen maakunnassa ja valtakunnassa. Muuten Pori-Seinäjoki-Tre kolmion sisälle ei muodostu riittävän vahvaa kuntaa, joka voi olla vastavoimana keskuksille.

Se tiedetään jo nyt että Satakunta lakkautetaan ja vaalipiirikin on lakkautuslistalla. Satakunta jaettaneen Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kesken, jolloin saadaan tasapainoinen kokonaisuus.

MITEN SATAKUNNAN VAALIPIIRIN JA MAAKUNNAN LAKKAUTUS JA JÄRKEVÄ JAKO PIRKANMAAN JA VARSINAIS-SUOMEN KESKEN VAIKUTTAA?

Syntyy oikein vihamielisten kuntien kuntaliitos! Kukaan ei tule kunnissaankaan toimeen, eikä siedä todellakaan yhtään vieruskuntalaisia. Saadaan aikaiseksi ihan oma pahamaineinen junkkarikuntaliitos. Kiitos. Ihan sillee vaan kun on tullunna tutustuttua joka kunnan sisäkumeihin. Kuntaliitos, tämän suunnittelun mukaan näyttäisi olevan kuin polkupyörän rengas. Onneksi tai pakostakin venttiilejä syntyy joka puolelle. Paikataanko vai suljetaanko? Ajamaan ei kyllä pystytä!

Hyvä homma! Toisaalta, jos pyhä lehmämme, terveydenhuolto, saataisiin kuriin, eli järjettömien menojensa osalta (50-80% kuntien budjeteista), niin Suomessa voisi olla vaikka tuhat kuntaa.

Suunta on oikea.

PK-seutu näyttäköön esimerkkiä muille, tosin Kerava, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Kirkkonummi, Sipoo, Porvoo ja jopa Mäntsäläkin pitää luonnollisesti naittaa Suur-Helsinkiin. Kaikki 30min päässä junalla ja/tai autolla. Kyllä kuppaamisesta sietääkin joutua maksamaan oikeampaa hintaa.

Porvoosta tuleekin komia uusi East End jahka nopea pikaraitiovaunulinja saadaan vedetyksi Sipoon läpi Porvooseen.

Kyllä tästä vielä hyvä tulee.

Voisi myös poistaa edellyksen, että kunnalla on oltava yhtenäinen alue. Esillä olevia perusteita mukaillen esim. monet Järvi-Suomen kunnat voisi liittää osaksi Helsinkiä, koska monet helsinkiläiset viettävät jopa kuukausia mökeillään Saimaan ja Päijänteen rannoilla. Työssäkäyntialueen lisäksi voisi ottaa liitosten suunnittelun pohjaksi myös lomallakäyntialueen.

Miksi Helsinki pitää olla Suomen pääkaupunki!!! Helsingin
sijasta se voisi olla joko Tampere tai Jyväskylä, olisivat
keskellä Suomea, kaikilla lyhyempi matka pääkaupun-
kiin. Nykyinen kokoomuksen ajatusmalli lähtee siitä,
ettei asutusta ole muualla kuin kehä III:n ympärillä,
muu Suomi saa autioitua. Tässä ei ole järjen häivääkään
ja tämä tulee todella kalliiksi kaikille. Suomalaisten
pitää ruveta ajattelemaan omilla aivoillaan ja toimimaan
sen mukaisesti.

Minulle sopii tuo kuntajako – eikun päätöksiä pöytään. Mitä tätä jahkailemaan, kun kaikki tietävät sen, että julkishallinnon sadat organisaatiot ovat nyt liian raskaita ja kalliita. Virkamiehet vain pitävät kiinni viroistaan ja valtuutetut vallastaan. Kuntalaisille se tietään vain rahanmenoa – ei demokratian lisääntymistä

Ei muuta ko Pohjois-Satakunta hämäläiseen yhteyteen Pirkanmaalle muodostaen joko Ikaalisten emäpitäjän kunnista 28-34 000 as tai jopa Hämeenkyrön emäpitäjän maalaiskaupungeista 44 000 as yksikkö, jolla on yhteinen nimi jo taustalla. Yksi riita vähemmän.

Satakunnan vaalipiiri ja maakunta nopeasti tasajakoon Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kesken.

Ei saa tehdä liitoksia… ei saa yhdistää… ei saa sitä eikä tätä.

Suomi ottaa vuosittain 10 Miljardia Euroa lainaa ja valtion- ja kunnanhallinnon ylläpitämiseen menee 13 Miljardia Euroa vuodessa.

Avainkysymys on: Kuka maksaa, kun maksajia ei kertakaikkiaan ole. Raha ei tule taikaseinästä.

Puolueet ovat yksimielisiä siitä, että pakkoliitoksia ei tehdä. Siellä, missä liitos on järkevä, se toteutuu ennemmin tai myöhemmin. Siellä, missä liitoksesta olisi vain vahinkoa, sitä ei pidä toteuttaa.
Valtaosa kuntien menoista syntyy palvelutuotannossa, ja siellä ovat myös suurimmat erot kustannuksissa. Parhaat ratkaisut tulisi ottaa kaikkialla käyttöön, vaikka se tarkoittaakin pienistä ja kalliista yksiköistä luopumista.
Sitä en kyllä ymmärrä, miksi ikärakenteen muutos edellyttäisi kuntauudistusta; ei meistä sen nuorempia tule, vaikka kaikki kuntarajat poistettaisiin.

Paras suunnitelma tähän mennessä. Pientä hiomista varmaan tarvitaan, mutta suunta on aivan oikea. Kotiseutu tietysti kiinnostaa, joten toivon Etelä-Pohjanmaan tilanteen todella etenevän näin. Neljä kuntaa on sopiva määrä, sillä etäisyydet eivät silloin nouse turhan suuriksi, ja saadaan toimivia ja riittävän suuria kokonaisuuksia. Ainoat muutokset tekisin sen suhteen, että Lapua voisi Seinäjoen sijaan muodostaa vahvemman kokonaisuuden Kauhavan kanssa muodostamalla esimerkiksi yhteisen Härmän tai Härmänmaan kunnan. Isokyrön taas tulisi mielestäni kuulua ennemmin Vaasaan, onhan se muutenkin kasvanut melkein yhteen Vähäkyrön kanssa. Luultavasti kuntaliitosten vastustaminen on monille identiteettikysymys, jota helpottaisi varmasti se, että uudet suurkunnat saisivat täysin uudet nimet. E-P:llä itäosa voisi olla esimerkiksi Järviseutu.

Helsingistä tulisi liian iso, sellaisenaan monopolistinen ja tehoton, ilman painetta ja kilpailua naapurikunnista.

Parempi olisi tehdä selkeä kaksoiskaupunki: Toiselle puolelle Helsinki, Vantaa ja puolet Sipoota.

Toiselle puolelle Espoo, Kirkkonummi ja sen naapurikunnat.

Helsingin toisella puolella olisi sitten vahva Porvoo.

Tulisi selkeä kilpailuasetelma. Sellainen on aina hyvä, lisää taloudellista tehokkuutta ja asukkaiden hyvinvointia. Helsinki voisi säilyä pääkaupunkina mutta se ei kehittyisi jos Espoo hoitaisi politiikan paremmin. Tuo esitetty malli on varmaan virkamiesten ja Helsingin poliitikkojen unelma, kun pääsisivät päättämään kaikesta ilman vastustusta ja kansalaisista välittämättä, mutta kansalaisten kannalta malli on huono.

Näyttää keskustelu hiukan laantuneen. Lainaan ensiksi yhtä aiempaa kirjoitusta:
”Kenen etu? kirjoitti:
Ajatelkaapa tätä karttaa nyt kunnolla.
Kun keskitetään noin paljon, tulee väistämättä eteen se, että palveluita karsitaan uuden kunnan reunoilta.
Tämä taas aiheuttaa sen, että asukkaat pakkautuvat uusiin keskuksiin.
Näissä paikoissa mm. vuokra- asuntojen saaminen vaikeutuu oleellisesti. Samaan aikaan reuna- alueilla vapautuu paljon asuntoja, osa jää tyhjilleen.
Eli keskuspaikkojen asuntojen omistajat rikastuvat ja reunoilla taas köyhtyvät.
Onko tämä kestävää kehitystä?
Uutta pitää rakentaa ja vanhaa infraa purkaa?
Kuka tästä hyötyy loppujen lopuksi? Kalliiksi tulee tällainen keskittäminen, säästöjä ei tule.”

Osuit mielestäni ”Kenen etu” naulan kantaan.
Kun tuohon vielä lisätään esimerkiksi Helsingin Sipoolta ottamaa maa-aluetta koskevia puheita, joissa suunnitellaan ”tiivistä urbaania pientalo- tai pienkerrostaloaluetta hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle”, päästään puheiden jälkeen tekoihin ja hupsista, jälleen yksi slummi lisää. Tiivis, urbaani alue, jossa omaa pihaa ei juuri ole. Sekin vähä kuluu kuitenkin pakollisen pysäköintitilan auton alle, koska liikenneyhteydet eivät toimi sinne, minne asukkaiden tulisi päästä töihin. Tällaisia uusia alueita tulisi monen keskuspaikan liepeille, ei Helsinki ole ainoa, valitettavasti.

Nykyään keskustelupalstat ovat ”vissiin” kätevä tapa saada kansan mielipidettä esiin. Näin ollen pakko olettaa, että ministeriö vuoti kartan tahallaan juliksuuteen.

Siinähän mellastatte. ”Pallo” on heitetty väkijoukkoon ja siellä se nyt pomppii…

Olisi pitänyt toteutta jo 30 v. aikaisemmin. Olisi säästetty miljardeja veroeuroja järkevään käytöön.

Nurmijärven liittyminen Tuusulan, Järvenpään ja Keravan kanssa kuulostaa hyvältä. Onkohan Suomessa enää maakuntia jos uudistus käy toteen?

Kysymyksenasettelu on virheellinen. Päätöksenteon laatua ei saa sitoa kunnan kokoon. Kylä on pienin yhteisöllisen päätöksenteon orgaani maalla ja kaupungeissa se on kaupunginosa. Kuntalaki ja perustuslaki ei huomioi tätä ja sen seurauksena koulutus (esim. kyläkoulut), terveydenhuolto kuin myös kirkon/kirkkojen toiminnot kutistuvat, köyhtyvät, materialisoituvat. Tätä ei näytä yksikään puolue tai uskontokunta huomioivan. Pää tulee vetävän käteen aikaisemmin tai myöhemmin. Kaikenlaiset Guggenheimit saavat mellastaa mielin määrin.