Sähköinen raha korvaa käteisen – kuinka tietoturva varmistetaan?

Kotimaa 22.3.2012 08:08

Käteisen suosio vähenee jatkuvasti. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva.

Bussimatkoja on pystynyt maksamaan etäluettavilla matkakortilla jo 1990-luvulta lähtien, mutta kaupan puolella on pidetty tiukasti kiinni perinteisistä maksupäätteeseen syötettävistä maksukorteista. Tänä vuonna lähiluettavat kortit alkavat vihdoin korvata käteisen ja sirukortit myös tavallisissa kaupoissa.

Luottokortin kopioiminen on kasvava rikollisuuden muoto. Korttien tietoja kopioidaan esimerkiksi pankkiautomaattiin kiinnitettävällä lukulaitteella. Kuinka kortin käyttäjä voi pitää kiinni rahoistaan, jos etäluettavalta maksukortilta voidaan ottaa ilmateitse rahaa, kun se on vielä asiakkaan lompakossa?

Esimerkiksi Luottokunnan Lounaskorttia tai Keskon uutta Plussa-korttia täytyy vain vilauttaa lukulaitteen edessä. Samalla tavalla toimii myös OP-Pohjolan tiistaina lanseeraama Visa Debit -kortti, tai mikä tahansa Visa payWave tai Mastercard payPass -kortti.

Kortilla ei voi kuitenkaan tehdä yli 25 euron maksuja syöttämättä tunnuslukua. Väärinkäytöstä ei siis synny suuria vahinkoja, vaikka kortti varastettaisiin. Lisäksi korttia täytyy pitää hyvin lähellä lukulaitetta. Ei ole siis huolta siitä, että maksaisi toisen asiakkaan ostoksia, vaikka sattuisi kävelemään kassan ohi väärään aikaan.

Ja jos joku onnistuisikin hakkeroimaan etäluettavan kortin, maksuvälineen myöntäjä – eli esimerkiksi pankki – kantaa riskin väärinkäytöksistä.

Suomessa vasta harjoitellaan etäluettavalla kortilla maksamista, mutta ulkomailla ollaan jo askeleen pidemmällä. Kaikkialla halutaan eroon käteisestä, joten mielenkiintoisia palvelukonsepteja ilmestyy jatkuvasti.

Yksi uutuuksista on brittiläisen Barclays-pankin helmikuussa julkistama Pingit-älypuhelinsovellus. Sillä voi helposti maksaa pieniä rahasummia kenelle tahansa, jolla on matkapuhelinnumero.

Pingit-maksun vastaanottaja saa tekstiviestin, joka neuvoo rekisteröitymään verkkopalveluun. Rekisteröityneet käyttäjät saavat puhelinnumerolleen kohdistetut maksut automaattisesti omalle tililleen. Palvelun käyttö on yksityisille asiakkaille ilmaista.

Barclays estää väärinkäytöksiä asettamalla suurimman maksun 300 puntaan. Kukaan ei voi myöskään vastaanottaa päivässä enempää kuin 5 000 puntaa. Lisäksi sovellus on suojattu tunnusluvulla – aivan kuin tavallinen sirukorttimaksukin.

Tunnusluvut ovat kuitenkin vaivalloisia. Yhdysvaltalainen Square onkin oivaltanut, että asiakkaan henkilöllisyyden voi varmistaa myös valokuvan perusteella. Squarella on Card Case -niminen palvelu, jonka käyttäjät voivat maksaa ostoksensa ottamatta maksuvälinettä taskustaan.

Palvelun käyttäjät maksavat ostoksensa helpoimmalla mahdollisella tavalla: kävelemällä kassalle ja sanomalla oman nimensä.

Myyjän tarvitsee vain syöttää nimi koneelle, jolloin hän saa esille tämän käyttäjäprofiilin ja valokuvan. Asiakkaan henkilöllisyyden voi varmistaa yhdellä vilkaisulla vertaamalla
kasvoja ruudulla näkyvään kuvaan.

Maksutapahtuma vaatii vain pari painallusta, sillä asiakkaat ovat antaneet luottokorttitietonsa jo rekisteröityessään palveluun. Vaivattomat maksut houkuttavat: jo 40 000 myyjää on kirjautunut palvelun käyttäjiksi Yhdysvalloissa. Muissa maissa Square ei vielä toimi.

Käteisen hinta: 14 senttiä per maksu

Käteisen käytön vähentämiselle on hyviä perusteluja. Ensiksikin käteinen on hyvin kallista.

Käteisjärjestelmän ylläpito EU:n alueella maksaa vuodessa 50 miljardia euroa, arvioi Euroopan maksuneuvosto EPC. Suomessakin, missä ollaan koko EU:n innokkaimpia maksukortin käyttäjiä, käteisen käsittelyn kustannukset ovat arvion mukaan 0,12 prosenttia bruttokansantuoteesta.

Esimerkiksi käteisen käsittelyn ja kuljettamisen kustannukset jäävät tavallisen kansalaisen näkymättömiin, mutta ovat yllättävän suuria. Jos käteisjärjestelmän kustannukset jaetaan käteismaksujen arvioidulla määrällä, yhden ostoksen näkymättömiksi kustannuksiksi tulee 14 senttiä.

Käteinen helpottaa myös järjestäytyneen rikollisuuden toimia ja veronkiertoa. Isossa-Britanniassa 500 euron seteleiden vaihtaminen lopetettiin 2010, kun järjestäytyneen rikollisuuden tutkimusyksikkö SOCA arvioi, että 90 prosenttia seteleistä päätyi rahanpesuun. Italiassa taas käteismaksujen enimmäismääräksi säädettiin vuodenvaihteessa tuhat euroa veronkierron hillitsemiseksi.

Yksi perusteluista käteistä vastaan on se, että pienemmät käteiskassat myymälöissä voisivat vähentää ryöstelyä.

Financial Timesin haastattelemat asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että käteisestä päästään kokonaan eroon. Sähköisistä maksuista jää aina jälki, ja anonyymille maksutavalle tulee olemaan kysyntää tulevaisuudessakin.

Lähteet: FT, TechCrunch, BBC, EPC, Guardian