Ruotsi kosiskelee: yhteiset ilmavoimat ja Suomen tarpeisiin mukautettu Gripen – Pian selviää, saako Suomi viittä hävittäjätarjousta

Lopulliset hävittäjätarjoukset on määrä jättää vappuun mennessä. Hornetin seuraaja valitaan ennen vuodenvaihdetta.

Gripen
Teksti
Jyri Raivio

Jos ruotsalaisten hävittäjävisiot toteutuisivat, tulevaisuuden sotilaallinen kriisi voisi mennä näin:

Turvallisuuspoliittinen tilanne Itämeren alueella kuohahtaisi yli, ja Venäjä pommittaisi ohjuksilla Suomen ilmavoimien päätukikohtia. Tukikohdissa ei kuitenkaan olisi koneita, sillä Suomen hävittäjät olisi jännityksen kiristyessä hajautettu. Nyt ne nousisivat vastaiskuihin maantietukikohdista eri puolilta Suomea – ja Ruotsia.

Kaksi pohjoismaista naapuria olisi hionut yhteisen ilmapuolustuskyvyn huippuunsa. Taktiikka olisi yhteinen, lentäjät olisivat saaneet samanlaisen koulutuksen, varaosia ja aseita säilytettäisiin molemmissa maissa, ilmavalvonta ja ilmavoimien taistelunjohto olisivat yhteisiä.

Venäjän olisi päätettävä, lähteäkö sotimaan molempia maita vastaan. Vastassa olisi yli 160 nykyaikaista monitoimihävittäjää. Moskova voisi katsoa hinnan liian kovaksi.

Tällainen kuviteltu skenaario on yksi valttikorteista Ruotsin valtion ja maan ison aseyhtiön Saabin kamppaillessa Suomen kymmenen miljardin euron hävittäjäkaupasta. Skenaario nimittäin edellyttää sitä, että Suomen valinta päätyy Saabin Gripen E-hävittäjään ja GlobalEye-ilmavalvontakoneeseen.