Romania raivostui lasten huostaanotosta Suomessa – mielenosoituksia ympäri maata

Romanialaiset poliitikot ja kansalaiset kaipaavat viranomaisilta yksityiskohtia tamperelaisesta lastensuojelutapauksesta.

huostaanotot
Teksti
Tuukka Tuomasjukka
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tampereella asuvan romanialaisnaisen kahden lapsen huostaanotto on noussut uutisaiheeksi Romaniassa. Viimeisten kuukausien aikana tapaus on aiheuttanut ministeritason aktiivisuutta, lukuisia mielenosoituksia sekä räikeitä syytöksiä Suomen lastensuojelujärjestelmää kohtaan.

Toukokuun 21. päivänä perheen tueksi järjestettiin mielenosoituksia seitsemässä suuressa kaupungissa, mukaan lukien Bukarest, Iași, Cluj-Napoca ja Timișoara. Mielenosoituksia on Romanian lisäksi järjestetty muun muassa Münchenissä, Torontossa ja Helsingissä.

Bukarestin mielenosoitus järjestettiin Suomen Romanian-suurlähetystön ja Romanian ulkoministeriön edessä. Tapahtumasta uutisoivat myös Romanian valtiollinen uutistoimisto Agerpres sekä Romanian valtion televisiokanava RTV.

Arviot paikalla olleiden lukumäärästä vaihtelevat useista kymmenistä yli 150 henkilöön.

Suomen lisäksi tapahtumassa painostettiin ulkoministeri Teodor Meleșcanua toimimaan huostaanottopäätöksen perumiseksi.

Romanialaisnaisen tytär ja poika otettiin huostaan toukokuussa 2015 Tampereen lastensuojelun päätöksellä. Heillä on suomalainen isä. Sekä lapset että äiti ovat Suomen ja Romanian kaksoiskansalaisia. 

Tapausta on Romanian mediassa verrattu romanialaiseen Bodnariun perheeseen, jolta Norjan lastensuojeluviranomaiset ottivat perheväkivallan takia huostaan viisi lasta marraskuussa 2015.

Aiheesta uutisoitiin näkyvästi kansainvälisessä ja romanialaisessa mediassa, joista jälkimmäinen epäili perheen uskonnollisuuden vaikutusta syyksi lastensuojelupäätökselle. Oikeuden päätöksen jälkeen lapset palautettiin perheelle kesäkuussa 2016. 

 

”Lähtökohta on se, että suhteemme ovat hyvät ja ne lähenevät entisestään. Uskon, että julkisuuteen tullut perheoikeudellinen kysymys voidaan ratkoa tämän kahdenvälisen luottamuksen ansiosta”, Suomen Romanian-suurlähettiläs Päivi Pohjanheimo sanoo. 

Lähentyminen liittyy Suomen ja Romanian peräkkäisiin EU-puheenjohtajavuoroihin vuonna 2019, jonka vuoksi maat tekevät runsaasti yhteistyötä.

Romanialaisäidin tapauksesta on Pohjanheimon mukaan tullut uutinen Romaniassa, koska Suomi on ollut maassa esillä peräkkäisten puheenjohtajavuorojen takia ja romanialaisten yleinen käsitys suomalaisesta yhteiskunnasta on ollut hyvä.

”Täällä pelätään tällä hetkellä sitä, että parhaassakin järjestelmässä voi olla ongelmia”. 

Pohjanheimo pitää kannanottajia verrattain pienenä ja aktiivisena joukkona, joka on asettunut tukemaan romanialaisäitiä erityisesti sosiaalisessa mediassa. Hän huomauttaa tapausta tulkitessa myös kulttuurieroista ja Romanian aktiivisesta kansalaisyhteiskunnasta.

”Ihmiset käyttävät täällä todella aktiivisesti mahdollisuutta ilmaista mielipidettään mielenosoituksissa. Romaniassa on paljon mielenilmauksia, jotka näyttävät suomalaisten silmissä värikkäiltä, vaikka olisivat maan mittakaavassa tavallisia.”

Romanialaisnaisen tapaukseen liittyvää tietoa jaetaan päivittäin usealla eri Facebook-sivulla, joista suurimmalla on yli tuhat tykkääjää.

Kyseisen sivun profiilikuvassa nainen on perheensä kanssa. Kuvan päällä on tekstiä, jossa vaaditaan oikeutta äidille ja hänen perheelleen sekä kehotetaan Suomea antamaan lapset takaisin.  

Tukisivustoilla toistuu myös kuvia internetistä löytyvältä videolta, jolla äiti ja lapset fyysisesti vastustavat lapsia hakemaan tulleita viranomaisia huostaanottopäätöksen toimeenpanon yhteydessä. Videota on esitetty myös Romanian päätelevisiokanavalla aiheesta tehdyn uutisen yhteydessä.

 “Suomen kartan ja lipun viereen on asetettu kuva lapsista keskitysleirillä.”

Romanian mediassa on esitetty myös voimakkaita syytöksiä Suomen lastensuojelua kohtaan.

Tv-kanava B1 latasi toukokuussa Facebook-sivulleen kaksituntisen videon, jossa toistuvat vuorotellen teksti ”HÄPEÄ EUROOPPA”, Suomen kartan ja lipun viereen asetettu kuva lapsista keskitysleirillä sekä kuvakaappaus lastensuojelupäätöksen toimeenpanotilanteessa otetulta videolta, jolla romanialaisnainen huutaa ikkunaa vasten.

Sivulla on sosiaalisessa mediassa yli 300 000 seuraajaa.

B1:n videon saatetekstissä lastensuojelujärjestelmää kuvataan ”suomalaiseksi gulagiksi” ja ”valtavaksi uusnatsistiseksi sosiaaliseksi kokeiluksi”. Tekstin ohessa on linkki juttuun, joka pohjaa  tapauksesta tiiviisti uutisoineeseen ActiveNews-sivustoon.

ActiveNews kuvaa itse sisältöään ”suodattamattomaksi uutisvirraksi”.

Yhdessä artikkelissa Suomen lastensuojelujärjestelmää verrataan natsien Lebensborn-operaatioon, toisessa Romanian entistä Suomen-suurlähettilästä haukutaan ohimennen paviaaniksi.

Romanialaisnaista käsittelevien juttujen kirjoittajaksi on useimmiten merkitty toimittaja ja Civic Media -yhdistyksen puheenjohtaja Victor Roncea, joka järjesti myös Bukarestin-mielenosoituksen.

Tapauksen tunteellinen käsittely ei jää ainoastaan lastensuojelujärjestelmään. Lasten nimiä ja kuvia on käytetty toistuvasti romanialaisessa lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa. Sosiaaliseen mediaan on ladattu lasten kirjoittamia kirjeitä sekä ääninauhoja, joissa he muun muassa kertovat haluavansa kotiin.

Aamulehti uutisoi toukokuun alussa romanialaisnaiselle määrätystä kuuden kuukauden ehdollisesta vankeustuomiosta, jonka hän sai henkilörekisteririkoksesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Tuomiosta tuli uutinen myös Romaniassa, jossa sitä on kyseenalaistettu nostaen se esimerkiksi viranomaisten virheellisestä toiminnasta Suomessa ja romanialaisnaiseen kohdistuvasta vainosta. Oikeuden päätös ei ole lainvoimainen. 

 

Kansalaisten ja median lisäksi myös useat asiantuntijat ja poliitikot ovat olleet Romaniassa asiassa aktiivisia.

Romanian diaspora-asioiden ministeri Andreea Păstirnac ilmoitti sunnuntaina, että ulko-, sisä- ja oikeusministeriön muodostama komitea yrittää lähettää romanialaisia asiantuntijoita keskustelemaan suomalaisten viranomaisten kanssa.

Päätöksen taustalla on hänen mukaansa “äärimmäisen intensiivinen keskustelu” Romanian lastensuojelun kanssa.

“Lain mukaan saamme yhteyden perheeseen ja lapsiin. Tätä kautta voimme syventää asiantuntijoiden dialogia, joka voi tuoda aitoja etuja tapauksen ratkaisemisessa”.

Păsternacin mukaan asiaa pyritään edistämään pikimmiten. Komitea aikoo tavata seuraavan kerran tällä viikolla ja sopia päivämäärän vierailulle.

“Romania ei voi olla välinpitämätön tilanteessa, jossa on mukana romanialaisia.”

Romanian oikeustieteellisen seuran ylläpitämällä Juridice.ro-sivustolla asianajaja Maria Bornea kirjoittaa, että Suomi rikkoo tapauksessa YK:n ihmisoikeusjulistusta sekä lasten oikeuksien sopimusta.

Romanian entinen liiketoiminta-, start up- ja turismiministeri, nykyinen europarlamentaarikko Maria Grapini esitteli romanialaisnaisen tapauksen Euroopan parlamentissa toukokuun puolivälissä ja pyysi Euroopan komissiota tutkimaan tapausta. Grapini vetosi lasten etuun ja väitti, että tapaus rikkoo perusoikeuksia.

Grapini on myös lähettänyt toukokuun alussa kirjeen pääministeri Juha Sipilälle, jossa hän selitti romanialaisnaisen tilanteen ja pyysi välitöntä reaktiota.

Eleistä näkyvin on kuitenkin Romanian ulkoministeri Teodor Meleșcanun toukokuun jälkipuoliskolla tekemä kannanotto, jonka mukaan Romanian ulkoministeriö ja maan edustusto Suomessa tukevat romanialaisnaista.

Meleșcanu otti kaksoiskansalaisensa tapauksen esille myös viikko sitten, jolloin hän tapasi Romaniassa Suomen ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlundin

”Mainitsin hänelle sen tosiasian, että Romania ei voi olla välinpitämätön tilanteessa, jossa on mukana romanialaisia”, Meleșcanu kirjoitti Facebook-sivullaan.

Stenlundin mukaan kyseessä oli puoli vuotta sitten sovittu vierailu syvenevän yhteistyön vuoksi. Matka sisälsi kaksi valtiosihteeritason tapaamista sekä kohteliaisuustapaamisen ulkoministerin kanssa. Romanialaisnaisen tapaus mainittiin kaikissa tapaamisissa.

”Asian merkityksestä Romaniassa tuli esille uusi näkökulma, kun se nousi vierailun aikana näin vahvasti esille”.

Stenlund huomauttaa, että lasten etuihin liittyviä asioita esiintyy Suomen ja muiden maiden välillä toistuvasti. Useimmat näistä jäävät hänen mukaansa ainoastaan viranomaisten välisiksi.

”Onneksi se on näin. Poliittinen taso ja julkisuus voivat vaikeuttaa asioiden käsittelyä”.

 

Romanian ulkoministeriön tiedotteen mukaan ministeri Meleșcanu toivoi mahdollisuutta käydä rakentavaa keskustelua Suomen viranomaisten kanssa. Tämän toivotaan johtavan siihen, että romanialaiset viranomaiset pääsisivät tekemisiin lasten kanssa.

Pyyntö mukailee Wienin konsulisopimusta, jonka mukaan edustajistolla on oikeus tavata maansa kansalaisia asemamaan lainsäädännön huomioon ottaen. 

”On tärkeää, että konsulisopimuksen mukaiset menettelytavat toteutuvat käytännössä. Tässä tarvitaan kokonaisharkintaa, jossa etusijalla on lasten etu”, Stenlund sanoo.

Pohjanheimo huomauttaa suomalaisen lastensuojelulainsäädännön yksityisyydensuojasta muihin EU-maihin verrattuna. Tapauksia saa myös kommentoida ainoastaan toimivaltainen viranomainen.

”Tässä tilanteessa on tärkeää, että viranomainen tarkistaa, mistä romanialaisten huoli johtuu. Näin he voivat omalta osaltaan rauhoittaa mielenosoittajaryhmän piirissä esiintyviä epäilyjä.”

SK:n tietojen mukaan romanialaisnaisen tapausta hoitaa Tampereen sosiaalitoimi.

Sen palvelupäällikkö Minna Kuusela ei vahvista tapausta ja vetoaa asiakastietojen salassapitämiseen. Hän kuitenkin myöntää olevansa tietoinen Meleșcanun toiveesta ja suhtautuvansa kyseessä olevaan lastensuojelutapaukseen vakavasti.

Kuuselan mukaan Tampereen lastensuojelu ei ole aikaisemmin ollut yhteydessä Romanian lastensuojeluviranomaisiin. Hän kieltäytyy kommentoimasta, onko Tampereen lastensuojelu ottamassa tulevaisuudessa yhteyttä Romaniaan.

”Kannamme vastuumme keskustelusta ja siitä, että keskustelu meidän suunnaltamme on riittävää. Asioita voidaan tuoda käsittelyyn tietyllä tasolla, mutta salassapidettäviä tietoja voidaan luovuttaa ainoastaan asianomaisille sekä valvovalle viranomaiselle.” 

Kuuselan mukaan Tampereen lastensuojelu on yhteydessä useisiin eri tahoihin, jotka se kokee tarpeelliseksi kunkin tapauksen hoitamisessa. Hän toteaa yleisellä tasolla, että Tampereen sosiaalitoimi suhtautuu asiakkaiden tekemiin valituksiin vakavasti.

Ulkoministeriön valtiosihteeri Stenlund kertoo, että viranomaisyhteistyö vastaavanlaisissa asioissa on aiemmin ollut hyvä.

”Luotan siihen, että vastuuviranomaiset kantavat vastuunsa. Ei ole syytä olettaa, etteivätkö asiat toimisi tässäkin tapauksessa.”

 “Koska asiat ovat salaisia, viranomainen ei pysty tuottamaan faktoja julkisuuteen.”

Keskiviikkona Suomeen saapuu Romaniasta kolmen kansanedustajan muodostama delegaatio, joka tulee tapaamaan poliitikkoja, viranomaisia sekä romanialaisnaista.

Tapaamisissa on mukana muun muassa sosiaalipalveluiden Minna Kuusela sekä edustajia oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä ulkoministeriöstä. 

”Toivomme Suomen ymmärtävän, että emme halua rikkoa suhteita maiden välillä. Haluamme reilun oikeudenkäynnin ja selvittää tapauksen tavalla, joka on reilu molemmille vanhemmille”, delegaation varapuheenjohtaja Doru Coliu kertoo. 

Coliu ja delegaation puheenjohtaja Constantin Codreanu edustavat maan ulkopuolella eli diasporassa asuvia romanialaisia. Heidän lisäkseen delegaatioon kuuluu kansanedustaja Matei Dobrovia.

Kaikki kolme ovat pitäneet tapausta aktiivisesti esillä Romanian parlamentissa.

Minna Kuusela pitää ongelmallisena, että lastensuojelun asiakkaat voivat olla ongelmatapauksissa yhteydessä toimittajiin ja kertoa oman näkökulmansa välitettäväksi julkisuuteen. Kuulematta voivat tällöin jäädä toinen huoltaja, läheiset ja sosiaaliviranomaiset. 

”Jos tämän perusteella tehdään tulkintoja sosiaaliviranomaisen toiminnasta, ne voivat olla aika vinoutuneita. Koska asiat ovat salaisia, viranomainen ei pysty tuottamaan faktoja julkisuuteen, toisin kuin tilanne saattaa olla viranomaisilla Suomen ulkopuolella. Ei ole myöskään lapsen edun mukaista käsitellä salassapidettäviä ja henkilökohtaisia asioita julkisuudessa”.

Suurlähettiläs Päivi Pohjanheimo toivoo, että delegaation vierailu rauhoittaa tilannetta Romaniassa ja valaisee suomalaisten viranomaisten käytännöistä.

”Varoitin heitä, että parlamentilla ei ole toimivaltaa yksittäiseen lastensuojelutapaukseen. Toivottavasti he eivät pety, kun kommentointi jää yleiselle tasolle”.

Myös Kuusela muistuttaa, että poliitikko ei ole asianosainen, jolle lastensuojelutapausta koskevia salaisia tietoja voitaisiin luovuttaa.

Stenlund muistuttaa oikeusvaltion tarjoamista keinoista, joilla voidaan mahdollistaa, etteivät viranomaiset tee virheitä toiminnassaan. Yksi näistä on valitusjärjestelmä.

SK:n tietojen mukaan aluehallintovirasto on hylännyt kaksi tapauksesta tehtyä kantelua ja käsittelee tällä hetkellä kolmatta. Lisäksi huostaanottotapaus on viety käsiteltäväksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja siitä on valitettu hallinto-oikeuden kautta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 

 

Tällä hetkellä romanialaisnaisen tukijoista on aistittavissa pettymystä.

Delegaation varapuheenjohtaja Coliu syyttää suomalaisia viranomaisia ja poliitikoita siitä, että nämä kieltäytyvät puhumasta tapauksen yksityiskohdista.

Toukokuun alussa lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen ja varapuheenjohtaja Eva Biaudet olivat tutustumassa viikon verran Romanian oikeusjärjestelmään, vankeinhoitoon ja parlamentin lakivaliokuntaan.

Tuolloin diaspora-kansanedustajat esittelivät nopeasti tapauksen. Koska vieraat eivät tunteneet tapausta ennestään, vastaus tuli jälleen yleisellä tasolla.

”He kertoivat, että oikeuden pitää toteutua. Se ei ole tapahtunut”, Coliu sanoo.

Pohjanheimon mukaan diasporavaliokunta on pettynyt, että se ei saa tietoa heitä huolestuttavista yksityiskohdista.

”Heidän kysymyksensä liittyvät yksityistapaukseen, jota minulla ei ole oikeutta kommentoida eikä oikeutta tietää yksityiskohtia”.

Pohjanheimo kertoo välittäneensä tietoa asiasta toimivaltuuksiensa tasolla.

Tähän on kuulunut muun muassa kaksi puolentoista tunnin mittaista tapaamista, jossa suurlähettiläs on selittänyt Romanian kansanedustajille Suomen lastensuojelujärjestelmästä, oikeusvaltiosta sekä lasten ja tyttöjen hyvästä asemasta maassa. Kyse on Pohjanheimon mukaan ollut normaalista yhteistyöstä. 

Vaikka Pohjanheimo uskoo kahdenvälisen luottamuksen riittävän tapauksen ratkaisemiseksi, ylätason tiedot eivät näy riittävän romanialaisnaisen tukijoille.

Kun Bukarestin suurlähetystön Facebook-sivuilla julkaistiin mielenosoitusta seuraavana päivänä romaniankielinen selittävä teksti Suomen lastensuojelujärjestelmästä, romanialaiset reagoivat viha-, nauru- ja itkuemojeilla.

Tekstissä ei viitattu romanialaisnaisen tapaukseen tai siitä seuranneeseen mielenosoitukseen.