Rauma elvytti telakkansa ilman valtion apua – ”Vahva usko toiminnan jatkumiseen on kannattanut”

Rauman telakka ei suostunut kuolemaan. Uusia työpaikkoja on syntynyt melkein menetettyjen verran.
Kotimaa 12.12.2016 15:39
Rauman telakka-aluetta syyskuussa 2013. © JUHA SINISALO / LEHTIKUVA

Vaikka ikävää uutista oli odotettu, se oli kuitenkin järkytys raumalaisille. Telakkayhtiö STX Finland ilmoitti 16. syyskuuta vuonna 2013 lopettavansa Rauman telakan toiminnan. Lähtöpassit sai 600 telakan työntekijää. Lisäksi alihankkijoiden työt katkesivat.

Kaiken kaikkiaan 1 500 ihmistä jäi ilman työtä. Luku on suuri, koska kaupungin alueella on yhteensä hieman alle 20 000 työpaikkaa. Melkein jokaisella Rauman seudulla asuvalla oli tuttu, joka työskenteli telakan tai sen alihankkijoiden palveluksessa.

Isku oli kova myös henkisesti, koska Raumalla on rakennettu laivoja 1500-luvulta lähtien. Nyt eteläkorealainen monialayritys STX uhkasi rahoitusongelmiensa vuoksi upottaa pitkät raumalaiset perinteet.

”Lakkautuspäätös näkyi heti esimerkiksi yksityisten ihmisten kulutuskysynnässä”, kertoo Rauman kaupungin suunnittelujohtaja Asko Aro-Heinilä.

Vaikutus ei tullut millään viiveellä, vaan vaikutti välittömästi palveluelinkeinoihin ja yleiseen ilmapiiriin. Iso osa raumalaisia joutui tosissaan pohtimaan, minkälaiset toimeentulomahdollisuudet ovat tulevaisuudessa.

”Kaupungin johdossa otettiin hyvin nopeasti sellainen linja, että nyt ei jäädä valittamaan eikä surkuttelemaan, vaan tartutaan asioihin ja tehdään ne mahdollisiksi.”

 

Kaupunki osti telakan tammikuussa 2014. Tahti oli ripeä, koska muutamassa kuukaudessa oli neuvoteltu STX:n ja sen rahoittajien kanssa hinta ja luovutusehdot.

Hinta oli 18,1 miljoonaa euroa. Vaikka kyseessä oli melkoinen lovi kaupungin kassaan, päätös telakan ostamisesta oli kaupunginvaltuustossa täysin yksimielinen.

Valtio ei tullut apuun. Telakkateollisuudella meni siihen aikaan huonosti, ja laivanrakentajilla oli nihkeästi tilauksia. Valtio halusi varmistaa, että Suomeen jää edes yksi telakka, joten se sijoitti vain Turkuun ja hankki Turun telakan maa-alueet. Rauma sai selvitä omin nokkineen.

”Silloin keskusteltiin toki, että miksi Turkuun satsataan, mutta tänne ei”, Aro-Heinilä sanoo. ”Raumalla ei jääty kurjuutta kurjistamaan, vaan todettiin, että me emme luovuta, vaikka valtio ei tullut mukaan.”

Valtuustopäätöksen taustalla oli lujan uskon lisäksi tieto siitä, että telakka-alueella oli hyvä teollinen infrastruktuuri ja satamayhteydet. Viimeisen 70 vuoden aikana Rauman telakalta on valmistunut 1 500 laivaa.

Turussa ja Raumalla rakennetaan niin erikokoisia laivoja, etteivät ne kilpaile samoista tilauksista.

Nyt Rauman telakalla toimii kotimainen laivanrakennusyhtiö RMC. Kesäkuussa yhtiö solmi merkittävän kaupan tanskalaisen Mols-Linienin kanssa. 158-metrinen matkustaja-autolautta rakennetaan kokonaan Raumalla. Kaupan arvo on noin 68 miljoonaa euroa.

Syyskuussa RMC teki aiesopimuksen Puolustusvoimien kanssa neljästä jääolosuhteisiin kykenevästä aluksesta. Telakka-alueen meriteollisuuspuistossa toimii 33 yritystä, jotka rakentavat laivojen lisäksi monia muita meriteollisuuden tuotteita.

Nykyinen laivanrakennusyhtiö ja muut telakka-alueella toimivat yritykset työllistävät noin 450 ihmistä. Kaksi vuotta sitten katosi 600 työpaikkaa, ja nyt uusia työpaikkoja on syntynyt melkein saman verran kuin niitä menetettiin. Lisäksi alihankkijaverkostot ovat saaneet tilauksia takaisin.

”Vahva usko toiminnan jatkumiseen on kannattanut”, Asko Aro-Heinilä toteaa.

Mitä olisi käynyt, jos Rauman kaupunki olisi epäonnistunut telakan elvyttämisessä?

”Työttömyys olisi ainakin viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin tällä hetkellä”, Aro-Heinilä pohtii. ”Nyt työttömyysprosentti on selvästi alle valtakunnan tason.”

Työttömyys puolestaan vaikuttaa kielteisesti palveluiden kysyntään ja kehittymiseen. Rauman talous olisi näivettynyt.

”Meillä on luja usko siihen, että lounaisrannikolla rakennemuutos jatkuu, mutta negatiivisesta rakennemuutoksesta on siirrytty positiiviseen rakennemuutokseen.”

 

Rauman telakalta on alle sata kilometriä Turun telakalle. Raumalla ei koeta, että Turun menestys olisi heiltä pois. Päinvastoin se antaa vetoapua, koska alueelle on syntynyt laaja meriteollisuuden alihankkijaverkosto. Sitä paitsi Turussa ja Raumalla rakennetaan niin erikokoisia laivoja, etteivät yhtiöt joudu kilpailemaan samoista tilauksista.

Kun telakka oli noussut jaloilleen, valtiokin uskalsi lähteä Rauman telakan osaomistajaksi. Valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen teollisuussijoitus oli joulukuussa vuonna 2015 mukana sijoituskierroksella, joka nosti telakan pääoman 25 miljoonaan euroon.