Salaliittoteoreetikko, julkkiskokki Attila Hildmann piti toukokuussa Berliinissä 40 minuutin vihapuheen Bill Gatesia, Angela Merkeliä ja Saksan hallitusta vastaan mielenosoituksessa, joka arvosteli Saksan koronatoimia ja -politiikkaa.

#WakeUp #doyourresearch! #omatotuus

Salaliittoihin uskoo kirjava joukko ihmisiä radikaalista oikeistosta new age -henkisiin liberaaleihin.

Salaliittoteoreetikko, julkkiskokki Attila Hildmann piti toukokuussa Berliinissä 40 minuutin vihapuheen Bill Gatesia, Angela Merkeliä ja Saksan hallitusta vastaan mielenosoituksessa, joka arvosteli Saksan koronatoimia ja -politiikkaa. © Markus Schmitt/MVphotos
Kotimaa 11.09.2020 06:00
Teksti Anna Tommola

Pandemia on valetta ja koronavirusrajoitukset vain tapa riistää kansalaisoikeudet, julistaa saksalainen äärioikeistolainen salaliittoteoreetikko Attila Hildmann.

Vegaani, julkkiskokki Hildmann pelottelee rokotusten varjolla toteutettavalla joukkomurhalla ja kutsuu kasvosuojaimia ”orjamaskeiksi”. Hän on kerännyt Saksassa seuraajiaan koronatoimia vastustaviin suurmielenosoituksiin ja julistaa, että Hitler oli siunaus verrattuna Angela Merkeliin.

Salaliittoteoreetikot käyttävät isoja uutistapahtumia omien uskomustensa levittämiseen. Koronapandemia tarjoaa ehtymättömän uutisvirran, johon kytkeä erilaisia päättäjiin, viranomaisiin ja valtavirtatietoon kohdistuvia epäilyksiä.

Heti kevättalvella netissä levisivät vihjeet viruksen keinotekoisesta alkuperästä ja 5g-mastojen yhteydestä oireisiin. Kesän mittaan alkoi näkyä esimerkiksi maskeja ja ”pakkorokotuksia” vastustavia meemejä sekä teorioita, joiden mukaan koronahysterialla halutaan tietoisesti harhauttaa huomio pois massiivisesta globaalista lapsikaupasta.

Hurjimmat väitteet ovat lähtöisin yhdysvaltalaisesta oikeistopopulistisesta QAnon-salaliittoteoriasta. Perususkomus sen taustalla on eliitin satanistinen pedofiilirinki, jonka kuvitellaan esimerkiksi tuottavan pahoinpideltyjen lasten verestä koukuttavaa adrenokromi-huumetta poliittisten johtajien ja julkkisten käyttöön.

Teoria on jatkoa niin sanotulle pizzagatelle. Perättömät huhut johtivat vuonna 2016 siihen, että aseistautunut mies hyökkäsi washingtonilaiseen pizzeriaan uskoen löytävänsä sen kellarista lapsiorjia.

Donald Trumpilla on kuviossa rooli sankarina, joka taistelee pahan voimia vastaan. Korona on Q-väen mukaan hämäys, jolla pyritään estämään presidentin uudelleenvalinta.

QAnon-salaliittoväen mukaan koronaepidemia on hämäys, jolla pyritään estämään presidentti Donald Trumpin uudelleenvalinta.

QAnon-salaliittoväen mukaan koronaepidemia on hämäys, jolla pyritään estämään presidentti Donald Trumpin uudelleenvalinta. © Nicholas Kamm/AFP/LK

Salaliittoteoriat ovat usein tietoista propagandaa, jonka taustalla on taloudellisia tai poliittisia tarkoitusperiä. Ihmiset kuitenkin levittävät salaliittoteorioita myös puhtaasti viihteenä – tai koska erikoinen ajatus nyt sattui tulemaan virrassa vastaan.

Harhaluuloja levittää kirjava joukko. Mukaan mahtuu esimerkiksi radikaalia oikeistoa, new age -henkisiä vaihtoehtoihmisiä, rokotekriittisiä ja konservatiivikristittyjä.

Yhdistääkö heitä mikään? Löytyykö jokin altistava piirre?

THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä tutkii muun muassa rokotusluottamusta ja on kirjoittanut kirjan Kaiken takana on salaliitto (Atena).

Sivelä on ”varovainen sanomaan”, että tietyntyyppinen ihminen on altis salaliitoille.

”On esimerkiksi esitetty, että se olisi masentuneiden parissa yleisempää, mutta kuva on paljon monimutkaisempi.”

Salaliittoajattelua ei selitä mikään yksittäinen taustatekijä, kuten alhainen koulutus. Joukossa on myös koulutettuja ihmisiä.

Ei ole kyse siitä, että salaliittoihin uskovat olisivat tyhmiä tai epäkriittisiä. Sen sijaan taustalla saattavat vaikuttaa kognitiiviset vinoumat, jotka ovat yhteisiä meille kaikille – myös älykkäille ja itseään rationaalisina pitäville.

Me kaikki teemme ajatusvirheitä, mutta salaliittoteorioista innostuneille ne ovat erityisen tyypillisiä, sanoo salaliittoteorioita tutkinut käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä Turun yliopistosta.

Yksi vinoumista on niin sanottu Dunning–Kruger-vaikutus eli ylivertaisuusvinouma. Ihmisellä on taipumus pitää itseään keskivertoa kyvykkäämpänä. Moni kyökkiepidemiologi yliarvioi tietämyksensä ja uskoo pystyvänsä selittämään viruksen logiikkaa paremmin kuin kansainväliset tutkimusryhmät.

Toinen on suhteellisuusharha. Suurille tapahtumille halutaan löytää suuri syy.

Lisäksi intentionaalisuusharha ajaa näkemään tarkoituksellista toimintaa sielläkin, missä sitä ei ole.

”Tuntuu ikävältä ajatella, että jokin on vain sattumaa. On jopa parempi, että joku jossain tekee pahaa kuin että kukaan ei tee mitään”, Räikkä kuvaa.

Miten viestiä, että asiantuntijat eivät lähtökohtaisesti huijaa tai valehtele, vaikka vääriäkin tutkimustuloksia julkaistaan?

Pitkin kevättä ja kesää tutkimustietoa koronaviruksesta on saatu sirpaleittain. Viranomaiset ovat joutuneet viestinnässään seuraamaan kunkin hetken parasta tietoa. Suositukset ja niiden perusteet ovat muuttuneet. Esimerkiksi taudin tarttuvuudesta tai maskien hyödyistä ei edelleenkään tiedetä kaikkea.

Epävarmuus on osa tieteellisen tiedon luonnetta. Koronaepidemian aikana se on tullut aiempaa paljaammin esille.

Se on tietoa tuottaville tahoille hankalaa. Miten viestiä, että asiantuntijat eivät lähtökohtaisesti huijaa tai valehtele, vaikka vääriäkin tuloksia tulee?

”Koronatilanne on nostanut esiin tieteen heikkoudet”, sanoo lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti Turun yliopistosta.

On ollut niin kiire löytää jotain mullistavaa, että ulos on tuupattu vertaisarvioimattomia tai selvästi puutteellisia tutkimuksia, jotka normaalioloissa eivät olisi päässeet julki.

Esimerkiksi pandemian alkuvaiheessa julkaistu ranskalaistutkimus hydroksiklorokiinin tehosta koronan hoidossa ehti jo herättää innostusta, mutta toteutus osoittautui heikoksi. Kiistellyn lääkkeen hyödyistä ei ole myöhemmin saatu näyttöä.

”En itsekään ole uskaltanut heti luottaa kaikkeen [tutkimustulokset], mitä julkaistaan”, Knuuti sanoo.

Ylivertaisuusharhaiselle maallikolle tällainen antaa herkästi lisäpontta.

”Ajatellaan, että samalla logiikalla myös minä jamppa pystyn kiistämään mitä tahansa tutkittua tietoa. Tiedon korjaaminen tapahtuu kuitenkin tutkimuksen kautta eikä arkijärjellä.”

Voimattomuuden ja osattomuuden tunne altistaa salaliittouskomuksille samoin kuin selittää oikeistopopulismin nousua.

Salaliittoihin heränneille maailma on täynnä vihjeitä ja johtolankoja. Niiden yhdistely voi olla palkitsevampaa kuin passiivinen auktoriteettien kuuntelu. Tuntuu hyvältä kuulua edelläkävijöihin, jotka tietävät, ”mitä todella tapahtuu”.

”Ajatellaan, että muut ovat lampaita, jotka eivät näe vallanpitäjien savuverhon taakse”, salaliittoteorioiden politiikkaa Helsingin yliopistossa tutkiva tutkijatohtori Niko Pyrhönen sanoo.

Tutkimukset kertovat, että voimattomuuden ja osattomuuden tunne altistaa salaliittouskomuksille. Ne ovat samoja syitä, jotka ovat johtaneet oikeistopopulismin nousuun.Poikkeustilanne, rajoitukset ja muuttuneet työtilanteet kuormittavat nyt monia.

Pyrhösen mielestä epäilevä asenne on murtautunut salaliittoajattelun piiristä valtavirtaan. Yllättävän monet ovat lähteneet kyseenalaistamaan asiantuntijoita tai epäilemään, että tietoa pimitetään tarkoituksella.

Se on ikään kuin miedompi versio varsinaisesta salaliittoajattelusta, mutta voi Pyrhösen mukaan nakertaa luottamusta ja madaltaa kynnystä esittää aina vain pidemmälle meneviä väitteitä.

Tuhannet mielenosoittajat vastustivat rokotuksia ja koronarajoituksia toukokuussa Sydneyssä.

Tuhannet mielenosoittajat vastustivat rokotuksia ja koronarajoituksia toukokuussa Sydneyssä. © Robert Wallace/Wallace Media Network/Alamy/Alamy/MVPhotos

Liberaaleiksi mielletyissä hyvinvointipiireissä jotkut henkiset valmentajat ja terveysvaikuttajat jakavat nyt seuraajilleen paitsi virallisia ohjeita kyseenalaistavaa tietoa myös alun perin radikaalista oikeistosta kumpuavia salaliittoväitteitä.

Somekanavilla voi törmätä teorioihin, etteivät virukset aiheuta tauteja, vaan sairaudet syntyvät mielessä. Muutamalla klikkauksella päätyy videoihin, joissa puhutaankin jo eliitin salajuonista.

Loikka tietoisuustaidoista tai ketodieetistä Bill Gatesin masinoimiin rokotesiruihin voi tuntua suurelta, mutta ei ole täysin vailla mieltä.

Lääketiedekriittisyyttä Tampereen yliopistossa tutkivan Pia Vuolannon mielestä ilmiö voi liittyä vaihtoehtopiirien yleiseen epäileväisyyteen ja asiantuntijatiedon kyseenalaistamiseen.

”Tavallaan halutaan mennä vastavirtaan monissa eri asioissa.”

Samaa arvelee Juhani Knuuti.

”Jos ihminen uskoo selvästi virheelliseen hoitoväittämään, useasti hänellä on muitakin outoja uskomuksia, eivätkä ne välttämättä rajaudu pelkästään terveyteen.”

 

Kulttidynamiikkaan perehtynyt joogaopettaja ja kirjailija, kanadalainen Matthew Remski ruotii kollegoineen conspiritualityksi kutsumaansa henkisten piirien salaliittoajattelua samannimisessä podcast-sarjassa.

Remski puhuu ”tilannesidonnaisesta haavoittuvuudesta”. Eri tavoin heikoilla olevat ovat usein alttiita seuraamaan guruja.

Korona-ajan pelot ja sosiaalinen eristys muokkaavat maaperää vaihtoehtototuuksille, joilla hyvinvointialan auktoriteetit tekevät vaikutuksen seuraajiinsa.

Sekä kultteihin että salaliittoteorioihin liittyy pelolla manipulointi: maailma on uhkaava, mutta turva löytyy, kun tulet tietoiseksi totuudesta.

Pelko on pahin virus.

Samaan aikaan kun kehotetaan luopumaan pelosta lietsotaan ajatusta maailmanlaajuisesta pahantahtoisesta salaliitosta.

Salaliittoteoreetikoita ja vaihtoehtoisia terveyspiirejä yhdistää myös oman tiedonhankinnan korostaminen. Jokainen valitsee totuutensa, tarvittaessa ohi tutkittujen faktojen.

#WakeUp, #doyourresearch!

”Oma” totuus voi olla yksittäiseltä vaihtoehtoiselta tietolähteeltä omaksuttu, ”tutkimukseen” perehtyminen Youtube-videoiden katsomista. Viranomaisiin ja valtamediaan kohdistettu lähdekriittisyys ei ulotu omaan yhteisöön tai karismaattiseen vaikuttajaan.

Myös tutkija Niko Pyrhönen näkee salaliittoteorioissa uususkonnollisia elementtejä. Valitaan ”messias”, joka on oikeanlainen henkilö puhumaan totta.

Wellness-piireihin liittyy elitismiä. Virusta vähättelevät terveet ja etuoikeutetut. Ajatellaan, että joogaamalla voi vahvistaa vastustuskykyään.

Wellness-piireihin liittyy myös elitismiä, analysoi Remski kollegoineen. Virusta vähättelevät ja turvaohjeita vastustavat terveet ja etuoikeutetut. Ajatellaan, että joogaamalla, syömällä ”puhtaasti” ja kehittämällä tietoisuuttaan voi vahvistaa vastustuskykyään niin, etteivät taudit iske.

Toisaalta hyvinvointi on yksilöllinen projekti. On tärkeää hakea tietoa itse, olla oman itsensä herra.

Toisaalta samoista asioista kiinnostuneet muodostavat samanmielisten yhteisöjä. Someaikana he löytävät toisensa helposti.

Vaihtoehtoisiin terveyspiireihin on eri aikoina liittynyt myös yhteiskuntakriittisyyttä: halua rakentaa vastavoimaa, kerätä verkostoa ja muokata poliittista ilmapiiriä. Nyt sellaista saattaa edustaa virallista tietoa epäilevien linkkien levittäminen.

 

Salaliittoajattelu on lopulta marginaalinen ilmiö Suomessa, vaikka se näkyy julkisuudessa aiempaa enemmän, uskovat asiantuntijat.

THL tutki kevään koronaepidemian aikana ihmisten asenteita, huolia ja pelkoja. Tuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta alustavasti näyttää siltä, että ihmiset luottavat varsin paljon viranomaisiin.

Ei pidä luoda perusteettomia uhkakuvia mutta ei myöskään vähätellä virheellisen tiedon leviämistä, sanoo tutkija Jonas Sivelä.

Tieto liikkuu nopeasti ja monilla alustoilla. Jos ihminen törmää kerta toisensa jälkeen samaan väitteeseen, se voi jättää jäljen – etenkin jos tiedonsaanti on kapeiden lähteiden varassa.

Kesäkuussa julkaistun brittitutkimuksen mukaan esimerkiksi valtaosa 5g-salaliittoon uskovista kertoi saavansa tietonsa pääasiassa Youtubesta.

Jos vielä vuosikymmen tai pari sitten salaliittoteoriat olivat päättömiä, nyt niiden sisältö on lähempänä arkitodellisuutta. Niillä voi olla todellisia poliittisia tai kansanterveydellisiä seurauksia.

Maailman terveysjärjestö WHO on todennut taistelevansa pandemian ohella ”infodemiaa” vastaan. Koronaan liittyvät väärät uskomukset haittaavat viruksen torjumista ja ovat vakavimmillaan tappavia – jos ihminen vaikkapa juo metanolia tai valkaisuainetta suojautuakseen taudilta.

 

Misinformaatiota voi torjua, vaikka se ei ole helppoa.

”Tiedonlukutaitoon ei voi väestötasolla satsata liikaa”, sanoo Jonas Sivelä.

Medialukutaitoa opetetaan jo kouluissa, mutta sitä ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa pitäisi Sivelän mielestä edistää myös aikuisten parissa.

Uupumattomalla faktantarkistuksella voidaan ehkäistä ihmisten valumista salaliittoteorioiden piiriin, huomauttaa Niko Pyrhönen.

Toisaalta, sitä mukaa kun esimerkiksi Twitter ja Youtube poistavat virheellistä tietoa sisältävää materiaalia, se siirtyy muille alustoille.

Salaliittoteoreetikot saavat lisää vettä myllyynsä, kun heitä sensuroidaan.

Pahimmillaan algoritmit toimivat niin, että yritys oikoa faktoja somessa vain lisää valeuutisten näkyvyyttä.

Pyrhösen mielestä niin somessa kuin yksilöllisissä kohtaamisissa vastaväitteitä tehokkaampaa on osoittaa salaliittoteoreetikoiden omasta ajattelusta ristiriitaisuuksia ja täysin vastakkaisia väitteitä.

Filosofi Juha Räikän mielestä pitäisi vahvistaa ihmisten osallisuutta ja luottamuksen tunnetta. Pelkkä faktojen hokeminen on turhaa.

”Ihminen, joka uskoo, että maapallo on litteä, tietää kyllä suurimman osan ihmisistä ajattelevan, että se on pyöreä.”

 

Muita lähteitä: Johanna Vehkoo: Valheenpaljastajan käsikirja (Kosmos, 2019); King’s College London: American Journal of Tropical Medicine and Hygiene.

Sisältö