Puolustusvoimat haluaa murtaa myytin erikoisjoukkojen kovasta koulutuksesta

Kotimaa 24.1.2013 07:15

Varusmiespalveluksen suorittaminen erikoisjoukoissa oli takavuosina kunnia-asia ja halukkaita hakijoita oli runsaasti. Nykyään perinteisiin erikoisjoukkoihin – hävittäjälentäjiin, laskuvarjojääkäreihin ja sukeltajiin – kaivataan lisää hakijoita.

Kuva PuolustusvoimatPuolutusvoimat opettaa sukeltajatkin vaikka uimaan, jos muut valintakriteerit ovat kohdallaan. Kuva Puolustusvoimat.

Syksyllä 2012 kolme puolustushaaraa aloitti ensi kertaa yhteisen erikoisjoukkojaan koskevan rekrytointikampanjan. Yhteiskampanjoinnin tavoitteena on markkinoida erilaisia vaihtoehtoja ja kasvattaa hakijamääriä.

Sukeltajakoulun johtaja, kapteeniluutnantti Klaus Nummelan mukaan syy toivottua alhaisempiin hakijamääriin on koulumaailman ja nuorten aikuisten elämän muuttuminen entistä kauemmaksi hierarkkisesta ja autoritäärisestä armeijamaailmasta.

”Yhä harvemmalla nuorella on itseluottamusta siihen, että he pärjäävät täällä, vaikka erikoisempi koulutus kiinnostaisi ja kunto olisi kohdallaan”, Nummela sanoo.

Myös se, että puolustusvoimat tarjoaa nykyään aiempaa enemmän vaihtoehtoja varusmiespalveluksensa aloittaville, nähdään syynä sukeltajien hakijakatoon.

Sukeltajakursseille hakijoita on ollut 60-80, jolloin kurssille on saatu 15-20 oppilasta.

”Tavoitteena olisi saada yli sata hakijaa, koska kurssille voidaan ottaa reilut 20 oppilasta. Keskeytyksiä tulee joka kurssilla.”

Myös valintakriteereitä on erikoisjoukoissa muokattu jonkin verran viime vuosina. Sukeltajat ovat laskeneet 12 minuutin juoksutestin alarajaa 3 000 metristä 2 800 metriin ja sallivat hakijoilleen silmälasit. Lentäjillekin sallitaan silmälasit ensi kertaa tästä vuodesta alkaen.

”Muista vaatimuksista laistaminen aiheuttaisi suuren turvallisuusriskin”, muistuttaa Suomenlahden meripuolustusalueen komentaja, kommodori Markus Aarnio.

Aarnio on itsekin aikoinaan käynyt läpi sukeltajakoulutuksen. Koulutukseen hakijan ei tarvitse hänen mukaansa olla supersankari.

Myös Nummela allekirjoittaa tämän. Kurssilla pärjääminen on hänen mukaansa asenteesta kiinni.

Fyysisellä puolella valintakoe mittaa riittävän lähtötason. Lisäksi tulee tietenkin olla sinut vesielementin kanssa.

”Emme hae yli-ihmisiä”

Lentäjien hakijamäärät ovat viime vuosina pysyneet tavoitetasolla, noin 500 hakemuksessa.

Tämä on kuitenkin edellyttänyt jatkuvaa rekrytointityötä. Sallimalla silmälasit halutaan ilmavoimien mukaan varmistaa, ettei lievästi heikko näkö karsi turhaan muuten hyvin sotilaslentäjiksi soveltuvia hakijoita.

”Pääsykokeemme ovat haastavia, mutta emme me mitään yli-ihmisiä hae”, vakuuttaa Ilmavoimien tiedotuspäällikkö Joni Malkamäki.

Erikoisjoukkoihin halutaan terveitä, urheilullisia ja tiimityöhön kykeneviä nuoria. Fyysistä kuntoa voidaan nostaa koulutuksen kuluessakin, mutta henkisen tasapainon on oltava kunnossa alusta asti. Erikoisjoukoissa korostuu myös se, että joukon etu on laitettava oman edun edelle.

”Hyvä motivaatio ja asenne ovat ratkaisevassa asemassa vaativassa koulutuksessa, jossa ajoittain joudutaan väistämättä oman mukavuusalueen ulkopuolelle”, kertoo Utin jääkärirykmentin erikoisjääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jukka-Pekka Kiukas.

Kiukas ei ole missään tapauksessa huolissaan siitä, etteikö nykynuorissa olisi potentiaalia. Hänen mukaansa pääkaupunkiseudun pojatkin haluavat tulla laskuvarjojääkäreihin saamaan erähenkisiä kokemuksia.

”Meille on tärkeää myös se, että mielikuva koulutuksesta, jota omat varusmiehemme jakavat läheisilleen, on myönteinen.”

Missä naiset?

Naisia ei erikoisjoukoissa liiemmälti näy. Naisten hakemuksia saapuu joukoille vuosittain muutamia, mutta valintakokeen fyysinen osio osoittautuu yleensä heille liian raskaaksi.

Laskuvarjojääkärikoulutuksen on tosin läpikäynyt takavuosina yksi nainen ja lentoreserviupseerikurssin on suorittanut historian kuluessa peräti kuusi naista.

”Ei tässä silti ole kyse muusta kuin siitä, että naisten lihaskunto ja kestävyys eivät vain riitä hakuvaiheessa”, Kiukas vakuuttaa.

Puolustusvoimat tarvitsee erikoiskoulutettuja varusmiehiä. Mielekäs koulutus ja kiinnostava varusmiesaika saavat hakijat helpommin harkitsemaan myös sopimussotilaan tai upseerin uraa.

Erikoisjoukoissa suoritettu palvelus voi poikia siviilielämääkin kohentavia taitoja. Sukeltajat voivat suorittaa palvelusaikanaan räjäyttäjän tutkinnon ja NAUI/CMAS**-urheilusukeltajan kortin.

Erikoiskoulutus takaa myös kutsun kertausharjoituksiin muita useammin. Tosin kertausharjoitusten määrä riippuu aina henkilön sodan ajan tehtävästä. Meneillään oleva puolustusvoimauudistus on laskenut kertausharjoitusvuorokausia, mutta tilanne normalisoituu vuoden 2015 kuluessa.

Sukeltajaksi

  • Hakuaika koulutukseen päättyy 15. syyskuuta
  • 1 saapumiserä vuodessa, vuorovuosina koulutetaan taistelu- ja raivaajasukeltajia
  • palvelus alkaa tammikuussa Sukeltajakoululla Kirkkonummen Upinniemessä
  • palvelusaika 347 vuorokautta
  • Koulutukseen hakee vuosittain noin 80 henkilöä, joista 10-15 valitaan koulutukseen
  • Merivoimien sukeltajat koulutetaan kahdella eri linjalla. Raivaajasukeltajat koulutetaan merimiinojen etsintä- ja raivaustehtäviin. Taistelusukeltajat koulutetaan saaristossa tapahtuviin tiedustelu- ja tuhoamistehtäviin.
  • Sukeltajakoulun valintakokeet järjestetään vuosittain Upinniemessä viikolla 40. Valintakokeiden ensimmäisessä vaiheessa testataan fyysinen kunto ja suoritetaan lääkärintarkastukset. Näistä jatkoon selvinneet kutsutaan erikseen soveltuvuustesteihin ja haastatteluihin.

Laskuvarjojääkäriksi

  • Hakuaika koulutukseen päättyy 6. joulukuuta
  • 1 saapumiserä vuodessa
  • Palvelus alkaa heinäkuussa Utin jääkärirykmentissä Kouvolassa
  • palvelusaika 347 vuorokautta
  • Koulutukseen hakee vuosittain noin 400 henkilöä, joista 60-80 valitaan koulutukseen
  • Laskuvarjojääkärit koulutetaan vaativiin tiedustelutehtäviin ja iskuosastotoimintaan. Koulutuksen erityispiirteitä ovat laskuvarjohyppykoulutus, yhteistoiminta helikoptereiden kanssa sekä monipuolinen ase-, ampuma- ja taistelukoulutus.
  • Laskuvarjojääkärit koulutetaan vähintään aliupseereiksi ja noin 20 prosenttia kurssista koulutetaan reservin upseereiksi Erikoisjääkäripataljoonassa järjestettävällä reserviupseerikurssilla Utissa.

Sotilaslentäjäksi

  • Hakuaika koulutukseen päättyy 15. tammikuuta
  • 1 saapumiserä vuodessa
  • palvelus alkaa heinäkuussa ilmasotakoulussa Jyväskylän lähellä Tikkakoskella
  • palvelusaika 347 vuorokautta
  • Koulutukseen hakee vuosittain 500-600 henkilöä, joista valintakokeiden jälkeen valitaan noin 35-40 koulutukseen LentoRuk:lle
  • oppilaista noin kaksikymmentä valitaan kadettikouluun ohjaajalinjalle ilmavoimiin, maavoimiin ja rajavartiolaitokseen. Sotilaslentäjän koulutus kestää useita vuosia ja se koostuu eri koulutusvaiheista. Koulutuksen jälkeen ohjaaja pystyy suorittamaan Hornetilla erilaisia tehtäviä alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi
  • Kaikki sotilaslentäjät koulutetaan upseereiksi kadettikoulun kautta
  • erikoisvaatimuksia ovat pituus (165-190 cm), paino (55-92kg), selän istumapituus (81 -100 cm) ja reiden pituus (55-67 cm), Suomen kansalaisuus, ikä kurssin alkamisvuonna alle 23 vuotta
Kuva PuolustusvoimatPuolustusvoimat pyrkii lisäämään erikoisjoukkoihin hakeutuvien nuorten määrää mainoskampanjallaan nimeltä ”Lennä. Sukella. Hyppää.” Kuva Puolustusvoimat.