Puolustusministeriössä muhii nimityspaketti – ylin johto uusiksi

Kotimaa 22.5.2010 10:00
Puolustusministeriö Kaksi piakkoin eläköityvää: Eero Lavonen ja Kari Rimpi. Kuva Skoy ja Lehtikuva

Puolustusministeriössä tapahtuu lähiaikoina merkittäviä henkilöstövaihdoksia. Ministeriön neljän ylimmän virkamiehen vakanssit menevät hakuun noin puolen vuoden sisällä.

Ministeriö on jo laittanut haettaviksi kansliapäällikön, puolustuspoliittisen osaston päällikön ja hallintopoliittisen osaston päällikön virat. Myöhemmin tällä hallituskaudella vaihtuu vielä resurssipoliittisen osaston päällikkö.

Ministeriön korkeimman virkamiehen, kansliapäällikkö Kari Rimpin määräaikainen viisivuotinen pesti päättyy vuodenvaihteessa. Kenraaliluutnantti Rimpi jää tuolloin eläkkeelle. Puolustuspoliittisen osaston päällikkö Pauli Järvenpää taas siirtyy syyskuussa suurlähettilääksi Afganistaniin. Hallintopoliittisen osaston päällikön Teemu Penttilän määräaikaisuus on päättymässä, mutta hänen arvioidaan hakevan jatkoaikaa.

Resurssipoliittisen osaston päällikön paikka vapautuu vielä nykyisen hallituksen aikana, kun Eero Lavonen jää eläkkeelle. Kyseistä virkaa ei ole kuitenkaan laitettu vielä hakuun. Lavosen seuraajalla on keskeinen rooli, kun ensi vaalikaudella aletaan varautua Hornet-hävittäjien jälkeiseen aikaan.

Usean korkean virkamiehen vaihtuminen merkitsee isoa muutosta.

”Tämä antaa paljon mahdollisuuksia”, myöntää puolustusministeri Jyri Häkämies (kok).

Suurin mielenkiinto kohdistuu kansliapäällikön valintaan. Virkaan on nimitetty yhtä 1920-luvun poikkeusta lukuun ottamatta upseereita. Vuodesta 1961 kaikki kansliapäälliköt ovat olleet kenraaliluutnantteja.

Nykykenraalikunnan mahdollisia hakijoita ovat pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Markku Koli ja puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Arto Räty.

Siviilin nimitys kansliapäälliköksi on ollut esillä parin aiemman valinnan yhteydessä. Asia noussee taas pintaan.

”Ei ole ennalta määrätty, onko tuleva kansliapäällikkö kenraali vai siviili”, Häkämies vakuuttaa. ”Tilanne on avoin.”

Siviilivirkamies Pauli Järvenpäällä oli kannatusta edellisellä nimityskerralla. Nato-jäsenyyden tukijan nousu tyrehtyi tiettävästi tasavallan presidentti Tarja Halosen vastustukseen.

Naisia esiin

Häkämiehen mukaan tulevaan nimitykseen ei liity poliittisia jännitteitä.

”Olen keskustellut presidentin kanssa kansliapäällikön valinnasta. Presidenttihän kansliapäällikön nimittää ja kansliapäälliköllä tulee olla hyvät yhteistyösuhteet presidentin kanssa.”

Ministeri vakuuttaa, ettei Nato-kysymys ole olennainen virkojen täytössä.

”Nato-yhteistyö on puolustusministeriölle jokapäiväinen, käytännönläheinen asia; toimimme Nato-operaatioissa, hankkimamme materiaalin tulee olla Nato-yhteensopivaa ja Nato määrittää suorituskykymme kriteerit.”

”Tiivis Nato-yhteistyö tiivistynee nykyisestään. Riippumatta siitä, ketkä näihin virkoihin nimitetään.”

Vaikka Elisabeth Rehn (r) ja Anneli Taina (kok) ovat toimineet puolustusministereinä, ministeriö on yhä miehisen vallan linnake. Häkämies toivoo myös naisten raivaavan nyt tietään ylimpään virkamiesjohtoon.

”Pidän toivottavana, että vähintään yksi valittava olisi nainen.”

Hänestä tärkeintä on kuitenkin se, että valittavat kykenevät toimimaan kansainvälisissä tehtävissä.

Kriisinhallinta, EU-jäsenyys sekä yhteistyö muiden Pohjoismaiden ja Naton kanssa vaativat kansainvälistä perehtyneisyyttä.

”Suomi kannattaa myös EU:n puolustusministerineuvoston virallistamista. Toiminta tässä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valmisteluelimessä edellyttää luonnollisesti kansainvälisiä valmiuksia.”