Puolet Suomen lääkäreistä jatkaa työskentelyä eläkeiän saavutettuaan

Kotimaa 18.6.2013 09:00

Tanskassa ja Norjassa yli 75-vuotiaat lääkärit eivät saa toimia yksityispraktikkoina ilman viranomaisen erityislupaa. Suomessa vastaavia säännöksiä ei ole. Laillistamisen jälkeen lääkäri saa työskennellä niin pitkään kuin haluaa.

Parhaillaan käsittelyssä oleva EU:n ammattipätevyysdirektiivin uudistaminen johtanee siihen, että tulevaisuudessa Suomessakin lääkärin toimilupa pitää uusia – osoittamalla esimerkiksi viiden vuoden välein osallistuneensa riittävään määrään täydennyskoulutusta. Käytäntö on pakollinen jo 12 Euroopan maassa.

Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne uskoo myös ikärajan nousevan keskusteluun lähitulevaisuudessa, sillä yli 55-vuotiaiden lääkärien osuus kasvaa jatkuvasti.

Valviran valvontaosaston johtajan Tarja Holin mukaan ikääntyneet eivät ole nousseet valvonnassa riskiryhmänä esiin. Useimmat lääkärit osaavat vähentää työmääräänsä iän karttuessa. Holi kuitenkin myöntää, että Valvirassa näkyy vain jäävuoren huippu, yksittäisiä reseptejä on kirjoitellut muutama noin 80-vuotias lääkärikin.

Ikäsyrjinnän leima

Säännösten puuttuessa yksityiset lääkäriasemat ovat kehittäneet omia reseptejään potilasturvallisuuden takaamiseksi. Pääkaupunkiseudulla toimivassa Diacor terveyspalvelut Oy:ssä selvitetään 68 vuotta täyttäneiden lääkäreiden työkykyä vuosittain käytävissä kahden välisissä keskusteluissa.

”Vielä 10 vuotta sitten meillä oli lääkäreille 65 vuoden yläikäraja. Lääkäriliitto lähestyi meitä kirjeellä, jossa raja tuomittiin ikäsyrjinnäksi. Seniorilääkärit olivat tässä kovin aktiivisia”, muistelee johtajalääkäri Anja Hallberg.

Ikäraja poistettiin ja nykyään Diacorissa työskentelee parikymmentä yli 70-vuotiasta lääkäriä.

”Vanhin vastaanottoa pitävä lääkärimme taitaa olla 75-vuotias. Hän lyökin sitten laidalta monet paljon nuoremmat. Ikääntymisen vaivat kuitenkin tiedetään ja haluamme estää sen, että luottavaiselta iäkkäämmältä lääkäriltä haettaisiin vaikka sellaisia reseptejä, joita muut eivät suostuisi kirjoittamaan”, pohtii Hallberg.

Valtakunnallisessa Terveystalossa 70 ikävuotta on lääkäreille vain tarkistuspiste, jonka asettaminen helpottaa esimiesten työtä. Elleivät leikkaavat lääkärit ole tässä vaiheessa hyvässä kunnossa, he eivät enää jatka leikkaamista.

”Työkykyä koskevia keskusteluja joudun käymään yhtenään. Dementiaan en ole koskaan törmännyt, mutta kuuloon, näköön tai käsien tärinään kylläkin”, listaa Terveystalon henkilöstöjohtaja Johanna Karppi.

Suurin osa lääkäreistä jatkaa Karpin mukaan vastaanottoa yli 63 ikävuoden, mutta rajoittaa työaikaansa. Potilastyötä voi tehdä vaikka vain kaksi tuntia viikossa.

Mehiläisessä tiukka rajapyykki

Terveystalo Mehiläisessä asetettiin kuusi vuotta sitten lääkäreiden yläikärajaksi 70 vuotta.

”Tiesin jo rajaa esittäessäni, että voimme menettää päteviä lääkäreitä, joista emme haluaisi luopua”, miettii Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka.

Ikärajan asettaminen nähtiin toimivaksi tavaksi puuttua siihen, etteivät useimmat erikoislääkärit halua siirtyä eläkkeelle. Taustalla oli myös kolme tapausta, joissa reilusti yli 70-vuotiaiden lääkärien kohdalla oli törmätty muistiongelmiin tai vanhentuneisiin hoitomenetelmiin.

”Tätä ennen mekin kävimme 68 vuotta täyttäneiden lääkärien kanssa vuosittain keskusteluja. Työkyvyn arvioinnista puuttui kuitenkin mielestäni objektiivisuus, joten päädyin esittämään ikärajaa.”

Karpakka keskusteli ikärajasta ennakkoon myös Lääkäriliiton kanssa ja mietti, mikä on raja, johon yhteiskunta pyrkisi.

”Lääkärien suhtautuminen ikärajaan on ollut ääripäistä. Toiset toteavat, että onhan jo aikakin ja toiset kyselevät, miksi pitää lopettaa, kun olisin voinut jatkaakin. Tiedän, että osa meiltä lähteneistä on siirtynyt kilpailijoille jatkamaan.”

Ikäraja kaihersi

Turkulaiset kirurgian erikoislääkärit, Veikko Rantakokko, 72, ja Erkki Jussila, 72, työskentelevät edelleen. Jäätyään eläkkeelle viroistaan Turun yliopistollisesta keskussairaalasta molemmat jatkoivat yksityisvastaanottojaan lääkäriasema Mehiläisessä.

”Mehiläisestä piti jäädä pois, kun täytti 70 vuotta. Meitä saman ikäisiä jäi silloin pois paljon. Vähän ikäraja kaihersi. Minusta se oli menetys firmalle”, harmittelee Rantakokko.

Mehiläisestä työtoverukset siirtyivät muutamien muiden tavoin Terveystaloon. Enää vuoteen ei Rantakokko ole leikannut potilaita, Jussila tekee edelleen päiväkirurgisia toimenpiteitä. Vastaanottojaan molemmat pitävät kerran viikossa muutaman tunnin ajan.

Täysipäiväisen eläkeläisen rooli on jo käynyt Rantakokolla mielessä. Ei kuitenkaan oman työkyvyn vaan lisääntyneen byrokratian ja voimalla alalle tuleen uuden tietotekniikan vuoksi.

”Minä ajattelin vapauttaa itseni työn sankaruudesta viimeistään parin vuoden sisällä”, hymyilee puolestaan Jussila.

Seniori uskaltaa konsultoida

Veikko Rantakokko on törmännyt urallaan tilanteisiin, joissa esimiesasemassa oleva lääkäri ei halua luopua tehtävistään.

”Valitettavan yleistä tämä on. On varmasti vaikea myöntää, että pitäisi lopettaa. Itse olen aina sanonut hoitajille, että sanokaa heti, jos huomaatte jotain työkykyni heikkenemisen merkkejä. Toisaalta sen sanominenkaan ei varmasti ole helppoa.”

Iän myötä saattaa tulla eteen muistin ja havainnointikyvyn heikkenemistä tai käsien vapinaa, joka etenkin kirurgilla olisi kohtalokasta.

Jussila uskoo Euroopassa käytetyn lääkärien toimiluvan uusimismenettelyn ulottuvan vielä Suomeenkin.

”En pidä sitä välttämättä huonona.”

Oikaisu 20.6. kello 9:40: Terveystalon johtavan ylilääkärin Juha Tuomisen mukaan Terveystalossa on alkukeväästä asetettu leikkaaville lääkäreille yläikärajaksi 70 vuotta. Jo 70 vuotta täyttäneillä on tämä vuosi siirtymäaikaa lopettaa leikkaustoimintansa.