Yhteiskunnan murroksen pitää näkyä mielenterveystyössä

Puheenvuoro 20.06.2019 06:00
ari väänänen

Työelämän ja yhteiskunnan muutokset raamittavat terveyttä ja työkykyä. Vertasimme tutkimusryhmässäni keski-ikäisten kuolleisuutta 1971–1984 vastaavaan pituiseen ajanjaksoon 2000-luvun alussa ja havaitsimme, että 1970- ja 80-luvuilla keski-ikäisten kuolleisuus oli lähes 40 prosenttia korkeammalla tasolla kuin 2000- ja 2010-luvuilla. Väestötieteellisessä tutkimuksessa tätä kutsutaan terveystransitioksi.

Näyttää siltä, että mielenterveysongelmat koettelevat Suomea samaan tapaan kuin sydäntautikuolleisuus 70-luvulla. Sadattuhannet työikäiset käyttävät mielialalääkkeitä, Kelan korvaamista sairauspoissaoloista 27 prosentin taustalla on mielenterveyden häiriö ja enemmistö työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyssyistä. Mistä murros kohden ongelmallista psyykettä kertoo?

Tutkimuksessamme työterveyslääkärit nostivat esille kiinnostavia näkökulmia. Ensinnäkin heidän mukaansa työelämän vaatimukset, ihanteet ja toimintatavat ovat muuttuneet niin, että mieli on alkanut saada ikäviä kolhuja. Aiemmin työelämässä pärjäsi vähän hauraammallakin psyykellä, kun työtehtävät olivat toisenlaisia. Toisaalta lääkärit tulkitsivat kehitystä kulttuurimuutoksena: uusien valveutuneiden ja pitkälle koulutettujen potilassukupolvien esiinmarssina ja käyttäytymiskoodien muutoksena. Stigma on lieventynyt, potilaiden aktiivisuus kasvanut ja diagnostiikka laventunut.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö