Saaristomerta kuormittavat ravinnevirrat on saatava vihdoin kuriin

Ravinnevalumat Saaristomereen olivat todennäköisesti viime vuonna mittaushistorian suurimmat, kirjoittavat kansanedustajat Kai Mykkänen ja Eeva-Johanna Eloranta.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti

Saaristomeren valuma-alue on Suomen viimeinen hotspot-alue eli suuri kuormituslähde Itämeren suojelukomission Helcomin listalla. Lounais-Suomi on eräiden Puolan ja Tanskan alueiden ohella koko Itämeren suurimpia fosforin ja typen valuman lähteitä. Kaupunkien ja teollisuuden vedenpuhdistus on parantunut, mutta Suomenlahdella maatalouden hallitseman hajakuormituksen osuus ei-luonnollisista lähteistä on fosforipäästöissä kolme neljäsosaa ja typpipäästöissä kaksi kolmasosaa. Saaristomerta vaivaavat ravinnevirrat eivät ole vähentyneet lainkaan, ja nämä ravinteet tulevat valtaosin Suomesta.

Itäisellä Suomenlahdella meri on paremmassa kunnossa kuin 20 vuotta sitten, sillä Venäjän päästöt mereen ovat vähentyneet rajusti. Meille tärkein saaristoalue on kuitenkin Hangon, Ahvenanmaan ja Uudenkaupungin väliin jäävä, maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen laaja Saaristomeri. Se on matalikkoa, jonne Itämeren virrat vaikuttavat vaimeasti. Saaristomeren ravinnetaseen ratkaisee se, mitä mereen tulee Suomen valuman mukana.

Paljon myönteistä on jo tehty Lounais-Suomen hajakuormituksen vähentämiseksi. Erityisesti viljatilojen lannoitus on tarkentunut. Liiallinen ravinteiden kylväminen ostolannoitteilla on nykyään harvinaista. Vaikutuksen hidas välittyminen on osasyy siihen, että jokien ravinnetasossa ei silti ole näkynyt muutosta kolmessakymmenessä vuodessa.