Puheenvuoro: Puhelimen koronasovellus voi toimia, jos käyttäjät luottavat – ja saavat hallita dataansa

Hallituksen ei pidä ripustautua epärealistisiin odotuksiin tietotekniikan hyödyntämisestä koronataistelussa, kirjoittaa valtiotieteen tohtori Harri Erämetsä.
Kotimaa 27.5.2020 11:00
Harri Erämetsä
Sveitsiläinen sotilas käyttää puhelinsovellusta, jonka avulla maassa jäljitetään koronalle altistuneita. © Fabrice Coffrini/Lehtikuva/AFP

Tietotekniikka tarjoaisi periaatteessa oivallisen työkalun koronan koronatartuntaketjujen jäljittämisen tueksi.

Valitettavasti eri puolilla maailmaa tehdyt sovellukset ovat osoittaneet, ettei ainakaan toistaiseksi erinomaisesti toimivan järjestelmän rakentamisessa ole onnistuttu.

Suurin haaste liittyy sovelluksen käyttöönottoon: jotta siitä olisi kontaktien jäljittämisen kannalta hyötyä, pitää peiton eli käyttöönottajien määrän olla huomattavan suuri.

Miten saada valtaosa väestöstä lataamaan ja aktivoimaan sovellus kännykkäänsä?

Esimerkiksi Islannissa lähes 40 prosenttia väestöstä käyttää Rakning C-19 -sovellusta, silti sen todellisen vaikutuksen kerrotaan olevan pieni verrattuna perinteisiin jäljitystekniikoihin, kuten puhelinhaastatteluihin ja manuaaliseen työhön.

Yhdysvalloissa Utahin osavaltio käytti Healthy Together -koronasovelluksen kehittämiseen 2,75 miljoonaa dollaria. Sen kuukausittainen ylläpito maksaa 300 000 dollaria.