Puheenvuoro: Laumasuojaa haikaillaan huterin perustein – Great Barrington -julistus on ideologiaa, ei tiedettä

Se, että korona-sulkurajoituksista on haittaa terveydelle, ei tarkoita, että laumasuojan tavoittelu olisi hyvä strategia, kirjoittavat Pauli Alin, Thomas Brand ja Esa-Pekka Pälvimäki.

kansanterveys
Teksti
Pauli Alin Thomas Brand Esa-Pekka Pälvimäki
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Koronavirustartuntojen lisääntyessä lisääntyy myös julkinen keskustelu optimaalisesta koronastrategiasta. Hybridistrategiaan siirtymisen myötä Suomi valitsi keväällä linjaksi epidemian hidastamisen alkuvuoden laumasuojastrategian sijaan.

Tämä valinta oli linjassa lisääntyvän epidemiologisen ymmärryksen kanssa: koronavirus osoittautui liian vaaralliseksi ja ennakoimattomaksi, jotta epidemian voisi antaa kulkea väestön läpi ilman rajoitteita.

Viruksen vaarallisuudesta huolimatta laumasuoja-ajattelu ei ole kadonnut.

Lokakuun alussa Harvardin yliopiston professori Martin Kulldorffin, Oxfordin yliopiston professori Sunetra Guptan ja Stanfordin professori Jay Bhattacharyan johtama työryhmä vieraili Valkoisessa talossa puhumassa ikähaarukoituun laumasuojaan ja kohdennettuun suojaamiseen perustuvan koronastrategian puolesta. Strategia perustuu ajatukseen siitä, että riskiryhmiin kuuluvat kansalaiset eristetään kohdennetusti jonkinlaiseen suojaan siksi ajaksi, kun muu väestö oletettavasti ottaa taudin vastaan.

Kolmen professorin ryhmä on myös julkaissut tätä ajatusta edistävän Great Barrington -julistuksen. Julistuksen allekirjoittajiin kuuluu tätä kirjoittaessa myös suomalaisia tieteentekijöitä, lääketieteen ammattilaisia, asiantuntijoita ja kansalaisia.