Psykoterapiaan pääsy helpottuu – Kelan 24 vuotta vanhat taksat jarruttavat

Kotimaa 11.8.2010 11:56
Inkeri Kerola Keskustan kansanedustaja Inkeri Kerola eduskunnan täysistunnossa 3. marraskuuta 2009. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Psykoterapiaa korvataan suomalaisille ensi vuoden alusta lähtien terapian tarpeen perusteella. Kelan vuotuiset määrärahat eivät enää rajoita terapian saantia, sillä uuden lain mukaan psykoterapian rahoitus on muuttumassa lakisääteiseksi.

Tähän asti Kela on korvannut kuntoutuspsykoterapiaa vain harkinnanvaraisesti. Rahat ovat loppuneet yleensä jo alkusyksystä.

Uusi laki tulee voimaan ensi vuoden alussa, mikäli hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa.

Asiaa valmistelleen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Inkeri Kerolan (kesk) mukaan oleellista on, että varsinkin nuorten asema paranee.

”Ne nuoret, jotka jäävät mielenterveyssyistä eläkkeelle, kykenevät harvoin palaamaan takaisin työhön. Uuden lain tavoitteena on auttaa erityisesti nuoria selviytymään ja jaksamaan työelämässä paremmin. Meidän on pystyttävä hidastamaan heidän ajautumistaan pois työmarkkinoilta”, Kerola sanoo.

Hänen mukaansa toiveena on saada kulut ja säästöt kohtaamaan toisensa.

”Jos me pystymme kuntoutuksen avulla hidastamaan nuorten ja aikuisten ajautumista pois työmarkkinoilta, me voimme sitä kautta syntyvien säästöjen avulla eliminoida työkyvyttömyydestä syntyviä menoja. Tavoitteena on myös kannustaa mielenterveysongelmista kärsiviä hakeutumaan hoitoon mahdollisimman aikaisin”, Kerola sanoo.

Jatkossa psykoterapiaa voidaan korvata yhdellä päätöksellä enintään 80 kertaa vuodessa, ja kolmessa vuodessa yhteenlaskettuna enintään 200 kertaa.

Kuntoutuspsykoterapian korvaaminen perustuisi muun muassa yksilölliseen kuntoutuksen tarpeen arvioon. Korvaaminen edellyttäisi, että henkilö on mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen ollut vähintään kolme kuukautta asianmukaisessa hoidossa.

Kelan korvaustaksat ongelmaksi?

Merkittäväksi ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua Kelan korvaustaksat, joita tarkistettiin edellisen kerran 1986 eli 24 vuotta sitten. Jos potilaiden omavastuuosuutta ei pienennetä, kaikki apua tarvitsevat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa.

Myös uudessa laissa Kela korvaa terapiaa automaattisesti vain tiettyyn rajaan asti. Ylimenevä osuus jää potilaan maksettavaksi. Kuntoutuspsykoterapiaan pääsy ei kuitenkaan saisi riippua potilaan maksukyvystä vaan psykoterapian tarpeesta.

Yli 26-vuotiaille aikuisille maksettavaksi jäävä omavastuuosuus onkin suuri. Jos potilas käy terapiassa kaksi kertaa viikossa kolmen vuoden ajan, se maksaa hänelle keskimäärin 5 900 euroa. Korvausten korkea omavastuuosuus saattaa huonontaa pienituloisten ja työttömien mahdollisuutta käyttää terapiapalveluja.

Inkeri Kerolan mukaan omavastuuosuuksissa piilee mahdollinen ongelmakohta.

”Jos raha asettaa esteitä sille, että ihmiset eivät saa mielellensä rauhaa, se on aika suuri epäarvoistava tekijä.”

Pienituloisten mahdollisuus päästä terapiaan pitäisikin turvata muun muassa korvaamalla omavastuu toimeentulotukena.

”Joissakin kunnissa terapiakäyntejä on jo korvattu toimeentulotukimenoista. Mutta jotkut kunnat eivät ole tähän myöntyneet. Toiveena on, että kaikkiin kuntiin saataisiin yhtenäinen käytäntö”, Kerola sanoo.

Palveluissa suuria alueellisia eroja

Mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on suuria alueellisia eroja. Psykoterapiapalvelujen tarjonta on keskittynyt Etelä-Suomeen ja suuriin asutuskeskuksiin.

”Kasvukeskuksissa jonotusaika saattaa kuitenkin muodostua yhtä pitkäksi kuin ihmisellä, joka asuu kaukana pitkospuiden päässä. Ongelmat ovat samanlaiset, hoito ei tule ajoissa. Tähänkin yritetään vastata tällä uudella lailla. Se ei ehkä palvele kaikkia potilasryhmiä täydellisesti. Uskon kuitenkin, että hoitoonpääsyn kuilua voidaan supistaa.”

Pulmaksi saattaa muodostua myös terapeuttien määrä, kun lakiuudistus lisää psykoterapiapalvelujen kysyntää.

Mielenterveyden ongelmat on jatkuvasti kasvava työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Pelkästään masennuksesta aiheutuneet sairauspäivärahat ja työttömyyseläkemenot olivat viime vuonna yli 630 miljoonaa euroa. Kuntoutuspsykoterapian tarve on kasvanut rajua vauhtia.

Psykoterapiasta maksetut korvaukset olivat viime vuonna 21,5 miljoonaa euroa. Esimerkiksi vuonna 2014 ne ovat jo 32 miljoonaa, joka aiheuttaa 13 miljoonan euron lisärahoituksen tarpeen.